VUODENVAIHTEEN AUKIOLOAJAT

Joulun aikaan ja vuodenvaihteessa toimipisteemme ovat suljettuina seuraavasti:
  • Caribian toimipiste on suljettuna 24.12.2025 – 6.1.2026
  • Yliopiston toimipiste on suljettuna 22.12.2025 – 6.1.2026
Ihanaa joulunaikaa! ✨

LYHYT KOVATEHOINEN HARJOITUSJAKSO PARANTAA KESTÄVYYSSUORITUSKYKYÄ, VAIKKA HARJOITELTAISIIN VÄHEMMÄN

Vuoden 2025 alussa julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin hyvän tason pyöräilijöiden (maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) keskimäärin 71,1 ml/kg/min) 6 päivän kovatehoisen harjoitusjakson ja sitä seuraavan 6 päivän kevennetyn jakson vaikutusta verrattuna normaaliin harjoitteluun. 22 pyöräilijää (blokkiryhmä) teki 6 päivän aikana 5 intervalliharjoitusta, jotka sisälsivät 5 noin 9 minuutin sarjaa, joissa poljettiin vuorotellen 30 sekuntia kovalla teholla (118% teholla 40 minuutin maksimitehosta) ja 15 sekuntia kevyesti (60% teholla 40 minuutin maksimitehosta). Seuraavat kuusi päivää he tekivät kevennettyä harjoittelua. Toinen ryhmä (normaaliryhmä, 11 pyöräilijää) jatkoi normaalia harjoitteluaan sisältäen 2 krt/viikko kovatehoista intervalliharjoittelua.

Tutkimusjaksoa edeltäneellä kahden viikon jaksolla blokkiryhmä harjoitteli keskimäärin 25 tuntia ja normaaliryhmä keskimäärin 23 tuntia. Tutkimusjaksolla blokkiryhmä harjoitteli selvästi vähemmän kuin normaaliryhmä (16 vs. 27,5 tuntia). Blokkiryhmälle kertyi kuitenkin enemmän aikaa korkeimmalla sykealueella (72min vs. 32min), vaikkei ero ollutkaan aivan tilastollisesti merkitsevä.

Blokkiryhmä paransi VO2max testin maksimitehoaan (3,7% vs. 0,7%) sekä 10 sekunnin sprinttitehoaan (1,5% vs. -0,6%) enemmän kuin normaaliryhmä. Lisäksi suorituskykyindeksin (yhdistelmä VO2max testin maksimitehosta, 4 mmol/l laktaattia vastaavasta tehosta ja 15 minuutin maksimitehosta) kehityksessä havaittiin lähes tilastollisesti merkitsevä ero blokkiryhmän eduksi (2,9% vs. 1,2%). Maksimaalisen hapenottokyvyn (2,4% vs. 0,6%), 4 mmol/l laktaattia vastaavan tehon (2,1% vs. 1,3%) tai 15 minuutin maksimitehon (2,8% vs. 1,9%) kehityksessä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa.

6 päivän intervalliblokki ja sitä seurannut 6 päivän kevennetty harjoittelu paransivat siis kestävyyssuorituskykyä verrattuna normaaliin harjoitteluun, vaikka harjoittelun kokonaismäärä oli huomattavasti pienempi. Tutkijat arvioivat tämän aiheutuvan blokkiryhmän suuremmasta ajasta korkeimmalla sykealueella sekä intervalliharjoitusten ajoittumisesta lyhyemmälle ajanjaksolle kuin normaaliryhmässä.

Artikkeli: Solli G.S., Odden I., Sælen V., Hansen J. Mølmen K.S. & Rønnestad B.R. A microcycle of high‐intensity short‐interval sessions induces improvements in indicators of endurance performance compared to regular training. European Journal of Sport Science 2025; 25 (1). doi: 10.1002/ejsc.12223

Kirjoittaja: Liikuntafysiologi Kimmo Lajunen

LAHJAKORTTI HYVINVOINNIN JA SUORITUSKYVYN TUEKSI

Etsitkö joululahjaa, joka on yhtä aikaa hyödyllinen, laadukas ja mieleenpainuva? Lahjakorttimme suorituskyvyn ja kunnon mittauksiin on täydellinen valinta aktiiviselle liikkujalle – tai kenelle tahansa, joka haluaa saada tukea liikunnan aloittamiseen tai tavoitteellisempaan harjoitteluun.

Palveluvalikoimastamme löydät mm.

✔ kestävyyskunnon mittaukset
✔ lihaskunto- ja liikkuvuustestit
✔ kehonkoostumuksen mittaukset

Osta lahjakortti helposti verkosta ja tee joulusta entistä merkityksellisempi! ✨ Kaupasta löydät digitaaliset lahjakortit suosituimpiin kuntotesteihimme sekä arvolahjakortit eri summilla (50-200 €). Lahjakorttikauppa on avoinna 24/7 ja lahjakortti lähetetään sähköpostilla. Helppoa ja kätevää!

Anna tänä jouluna lahjaksi tietoa, motivaatiota ja mahdollisuus kehittyä!

EHDOTA ESIMERKILLISTÄ URHEILIJAA PALKINNON SAAJAKSI!

Tunnetko sinä esimerkillisen, positiivisen ja tunnollisen nuoren Turun Seudun Urheiluakatemian urheilijan? Esikuvan, joka omalta osaltaan edistää yhteistyötä sekä reilua peliä niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin?

PNK palkitsee jälleen yhden nuoren urheilijan kannustuspalkinnolla Varsinais-Suomen Urheilugaalassa 24.1.2026 – jo 12. kerran!

Palkinto annetaan esimerkilliselle nuorelle urheilijalle, jota muut urheilijat, valmentajat ja yhteistyötahot arvostavat. Kriteerit perustuvat pääosin muuhun kuin urheilumenestykseen, mutta sekin voi olla mukana perusteluissa. Palkittava urheilija luo positiivista ja turvallista ilmapiiriä, on kannustava, ottaa huomioon kaikki ja esimerkiksi yhdistää koulun ja urheilun esimerkillisellä tavalla.

Palkinnon sisältö: Rahapalkinto (500 €) ja Paavo Nurmi -keskuksen terveydenhuoltoa ja valmentautumista tukevien palvelujen paketti (arvo 200 €).

Palkinto annetaan muiden kuin itse urheilijan antamien suositusten perusteella. Ehdottaja voi olla urheilijan lähipiiristä: esim. valmentaja, seuratoimija, opettaja tai muuten urheilijan toimintaa läheltä seurannut henkilö – mutta ei kuitenkaan perheenjäsen.

Kenet palkitaan tänä vuonna? 👉 Vaikuta ja ehdota palkinnon saajaa la 6.12. iltaan mennessä!

VAPAA-AJAN LIIKUNTA TUKEE TERVEYTTÄ MYÖS FYYSISESTI AKTIIVISESSA TYÖSSÄ

Tutkimuksen tavoite oli selvittää, miten suositusten mukainen fyysinen aktiivisuus eri konteksteissa (työ vs. vapaa-aika) liittyy kokonais-, sydän- ja syöpäkuolleisuuteen. Tutkimuksessa käytettiin Yhdysvaltalaista NHANES aineistoa vuosilta 2007–2018 (n=23 752 aikuista, mediaaniseuranta 6,9 vuotta).
 
Aktiivisuusluokat oli jaoteltu seuraaviin:
  • Ei täytä liikuntasuosituksia
  • Vain työperäistä liikuntaa ≥150 min/viikko
  • Vain ei-työperäistä liikuntaa (vapaa-aika + liikkuminen) ≥150 min/viikko
  • Molempia ≥150 min/viikko
Kuolleisuusriski vs. inaktiivisten ryhmä
  • Pelkkä työperäinen liikunta: –25% kokonaiskuolleisuus, ei vaikutusta sydänkuolleisuuteen
  • Pelkkä vapaa-ajan liikunta: –42% kokonaiskuolleisuus, –49% sydänkuolleisuus
  • Työ + vapaa-aika: –57% kokonaiskuolleisuus, –68% sydänkuolleisuus
  • Ei selvää vaikutusta syöpäkuolleisuuteen
Mitä tämä tarkoittaa?
Jos sinulla on istumatyö → priorisoi liikkumista vapaa-ajalla. Toisaalta fyysinen työ ei korvaa vapaa-ajan liikuntaa, vaan myös fyysisen työn tekijät saavuttavat terveyshyötyjä liikkumalla vapaa-ajalla.
 
Artikkeli: Mahe et al. Occupational and Nonoccupational Physical Activity and Their Association With All-Cause, Cardiovascular, and Cancer Mortality in US Adults: A Prospective Cohort Study from the NHANES 2007 to 2018. J Am Heart Assoc. 2025 Oct 21;14(20):e039584. doi: 10.1161/JAHA.124.039584.
 
Kirjoittaja: LT, kardiologian erikoislääkäri Jarkko Heiskanen

INFLUENSSAROKOTE TEHOKKAIN SUOJA INFLUENSSAA JA SEN JÄLKITAUTEJA VASTAAN

Kausi-influenssa on influenssaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio, joka leviää helposti pisaratartuntana yskiessä tai aivastaessa – ja myös kosketuksen välityksellä. Se eroaa tavallisesta flunssasta – oireet alkavat äkillisesti ja voivat olla voimakkaita.

Tyypillisiä oireita ovat:

  • korkea kuume ja lihaskivut
  • vilunväristykset ja väsymys
  • päänsärky, huonovointisuus ja kova yskä

Terveillä aikuisilla tauti paranee useimmiten kotihoidolla, mutta toipuminen voi kestää yli viikon. Osalla sairastuneista influenssa voi kuitenkin aiheuttaa vakavia jälkitauteja, kuten keuhkokuumeen tai sydänoireita.

Näin ehkäiset tartuntoja:

  • pese kädet usein ja huolellisesti
  • vältä kasvojen koskettelua
  • yski ja aivasta kertakäyttöliinaan tai hihaan
  • pysy kotona sairaana

Influenssarokote on tehokkain suoja!

Rokote:

  • vähentää influenssasta johtuvia kuolemia ja sairaalahoitoja
  • ehkäisee vakavia taudinkuvia ja jälkitauteja
  • suojaa myös läheisiäsi – kun et sairastu, et tartuta muita

Paras aika rokottautua on ennen influenssakautta, loka–marraskuussa.

Lisäksi hyvä käsihygienia, riittävä lepo ja monipuolinen ravinto tukevat vastustuskykyä.

AVOIMET TASOTESTIT 22.11.2025

Tasotesti sopii juoksun harrastajille, jotka ovat kiinnostuneita harjoittelunsa tehostamisesta. Tasotestissä toteutetaan juoksuradalla 6-8 x 800-1000m nousevatehoinen suoritus ja jokaiselta vedolta mitataan vauhti, syke ja veren laktaattipitoisuus. Tasotestistä saa kirjallisen palautteen, joka kertoo kestävyyskunnon tason, syke- ja vauhtialueet sekä kestävyyden osa-alueiden tasapainon. Nämä tiedot yhdessä palautteen harjoitteluvinkkien kanssa auttavat harjoittelemaan fiksummin.

Seuraava avoin tasotesti järjestetään la 22.11. Kupittaan urheiluhallissa (Tahkonkuja 5, Turku).

Ryhmät:
Klo 9: Hitaammat juoksijat (puolimaraton yli 2 t, 10 km yli 55 min tai Cooper alle 2600 m)
Klo 10.15: Nopeammat juoksijat (puolimaraton alle 2 t, 10 km alle 55 min tai Cooper yli 2600 m)

Hinta: 119 €/hlö

Ilmoittautuminen varauskalenterin kautta.

Varaudu sisähalliin sopivalla vaatetuksella ja halutessasi juomapullolla. Testin hinta on 119€/hlö ja maksun voi suorittaa varauksen yhteydessä varauskalenterin kautta tai testin yhteydessä maksukortilla tai liikuntaetuuksien mobiilimaksulla (Smartum/ePassi). Kupittaan urheiluhallin sisäänpääsy on mahdollista suorittaa liikuntarannekkeella (4kk kausituote/10-kerran sarjalataus) tai kertamaksulla (8,40€).

ISÄNPÄIVÄN STARTTI-TESTIPAKETTI ETUHINTAAN!

Onko isänpäivälahja vielä hakusessa? Kruunaa iskän, pappan tai puolison päivä lahjalla, jolla osoitat välittämisesi – lahjakortti STARTTI-testipakettiin tuo varmasti iloa saajalle! 🙂

STARTTI-testipaketti sisältää:
  • alkukysely ja -mittaukset
  • kestävyyskunnon submaksimaalinen testi polkupyöräergometrillä
  • InBody -kehonkoostumuksen mittaus
  • lihaskuntotestit
  • testipalaute


Lahjakortit isänpäivän STARTTI-testipakettiin nyt myynnissä etuhintaan 139 € (norm. 155€) Vello-lahjakorttikaupassa!

Voit ostaa lahjakortin myös johonkin muuhun palveluumme tai avoimen lahjakortin haluamallasi summalla. Laajasta testi- ja palveluvalikoimastamme löytyy vaihtoehtoja niin liikuntaa aloittelevalle kuin aktiivisesti liikkuvalle isälle. Lahjakortti on voimassa 12 kk ostopäivästä.

Onnea isät! Pysytään liikkeessä 💙

KASVAVAN URHEILIJAN HYVINVOINTI -SEMINAARI 10.11.2025

Mistä rakennuspalikoista kasvavan urheilijan hyvinvointi koostuu, mitä asioita tulisi huomioida kehityksen eri vaiheissa, milloin hälytyskellojen tulisi soida ja miten eri toimijat voivat tukea urheilevaa lasta ja nuorta parhaalla mahdollisella tavalla?

Asiantuntijoiden puheenvuoroissa esitetään konkreettisia toimenpiteitä urheilevien lasten ja nuorten hyvinvointiin ja kehittymiseen eri toimijoiden näkökulmista, kerrotaan urheilevien tyttöjen energiavajeen vaikutuksista suorituskykyyn ja myöhäisempään terveyteen sekä paneudutaan urheilevan lapsen ja nuoren riittävään ravitsemukseen.

Aika: Maanantai 10.11.2025 klo 17.30–19.30
Paikka: Alhopuro-sali, Medisiina D, Kiinamyllynkatu 10
Kenelle: Urheiluseuratoimijoille, valmentajille ja urheilevien lasten vanhemmille
Järjestäjä: Lasten ja nuorten liikunnan osaamiskeskus

Maksuton tapahtuma!

Ohjelma

17.30                Tervetuloa
17.35                Urheilevan lapsen ja nuoren kokonaisvaltainen hyvinvointi ja kehitys
                          Antti Jokinen, rehtori ja Hannele Forsman-Lampinen, Urheilun ja koulutuksen johtaja/EERIKKILÄ
17.55                Energiavajeen tunnistaminen ja hormonaaliset vaikutukset tytöillä
                          Marianne Hallamaa, LT, erikoislääkäri / Tyks nuorisogynekologia
18.15                Kahvitauko
18.30                Urheilevan lapsen ja nuoren riittävä ravitsemus
                          Jasmin Kuusisto, ravitsemusterapeutti / Varha ja Paavo Nurmi -keskus
18.50                Yleisön kysymykset ja keskustelu
19.30                Tapahtuma päättyy

Ilmoittaudu mukaan tästä.

Lisätietoja ja yhteydenotot:

Taina Nordgren
Koordinaattori, Lasten ja nuorten liikunnan osaamiskeskus
Paavo Nurmi -keskus, Turun yliopisto
tateno@utu.fi, puh. 045 787 10117

KEVYTKIN LIIKUNTA HYÖDYLLISTÄ

Paikallaanolo on terveydelle haitallista. Sen on todettu lisäävän lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, ja lisäksi esim. sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien, joidenkin syöpien, dementian ja ennenaikaisen kuoleman riskiä. Jos paikallaanoloa on paljon ja jaksot ovat pitkäkestoista, sairausriskit voivat kasvaa, vaikka liikkuisi säännöllisesti.
Tuoreessa hollantilaisessa tutkimuksessa arvioitiin nk. kompositionaalista isotemporaalista substituutio -mallia käyttäen, mitä 60 minuutin paikallaanolon korvaaminen kevyellä liikkumisella vaikuttaisi 1041 tutkimushenkilön kardiometabolisiin riskitekijöihin. Henkilöiden keski-ikä oli 64 v., ja 39,5% heistä oli naisia. Alkuun tutkimushenkilöiden liikunnan ja paikallaanolon määrä mitattiin kiihtyvyysanturilla 8 päivän ajan. Itse analyyseissä otettiin huomioon myös henkilöillä jo olevia kardiometabolisia riskitekijöitä ja sairauksia.Kun paikallaanoloa korvattiin kevyellä liikunnalla (ilman hikoilua tai hengästymistä), painoindeksin arvioitiin paranevan 28%, munuaisten arvioidun suodatusnopeuden lisääntyvän 68ml/min/1,73 m2 ja verensokerin laskevan 5 mmol/l. Suurimmat positiiviset muutokset tapahtuivat yli 8,5 h päivässä paikallaan viettävillä henkilöillä. Kardiometaboliset hyödyt olivat samaa luokkaa, korvattiin paikallaanolo suhteellisesti samalla määrällä kevyttä tai kohtalaisesti rasittavaa liikuntaa.Moderni elämä saa meidät viettämään paljon aikaa paikoillamme. Liikkeen on todettu olevan terveyttä edistävää, ja hyötyä voidaan saada lisää liikunnan rasitusta lisäämällä. Tämän tutkimuksen mukaan jo pienikin muutos, ylösnousu ja kevyt liikuskelu, voi olla askel parempaan – ja suurimman hyödyn saavat suurimmassa riskissä olevat: he, joilla paikallaanoloa on eniten, työssä ja vapaa-ajalla.
Artikkeli: Van Der Sluijs KM et al. Cardiometabolic Benefit of Replacing Sedentary Time with Light-Intensity Physical Activity: Compositional Data Analysis of the Nijmegen Exercise Study. Med. Sci. Sports Exerc. 2025:57(8);1711-20.
Kirjoittaja: LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi