TUTKIMUSTIISTAI: JO PIENELLÄ MÄÄRÄLLÄ LISÄASKELIA MERKITTÄVIÄ TERVEYSHYÖTYJÄ

Tuore meta-analyysi kokosi yhteen 57 tutkimusta (35 kohorttia), joista 31:n tulokset voitiin yhdistää yhdeksi kokonaisarvioksi. Tulokset on laskettu suhteessa 2 000 askeleeseen/pv – tyypillinen määrä monilla vähän liikkuvilla iäkkäämmillä aikuisilla.

Osallistujat olivat pääosin aikuisia ja keski-iän ylittäneitä, mukana runsaasti yli 60-vuotiaita.

Keskeiset löydökset:
Jo pienillä lisäaskelilla saavutetaan merkittäviä hyötyjä. Esim. 4000 askelta/pv vs. 2000 → 36 % pienempi kokonaiskuolleisuuden riski. Suurimmat suhteelliset hyödyt näkyivät noin 7000 askeleen tasolla verrattuna 2000 askeleeseen:

🔻 47 % pienempi kokonaiskuolleisuus
❤️ 25 % vähemmän sydän- ja verisuonitauteja
🫀 47 % pienempi sydän- ja verisuonitautikuolleisuus
🧠 38 % pienempi dementiariski
🙂 22 % vähemmän masennusoireita
🍭 14 % vähemmän tyypin 2 diabetesta (merkitsevän rajalla)
🩻 37 % pienempi syöpäkuolleisuus
🩺 Syöpäinsidenssi ~6 % pienempi (ei merkitsevä)
🤸‍♂️ 28 % vähemmän kaatumisia (näyttö matala → tulos epävarma)

Mitä tutkimustulokset kertovat – ja mitä eivät:

  • Hyödyt kasvavat nopeasti 7000 askeleeseen asti, sen jälkeen hitaammin
  • Erityisesti vanhemmilla lisäaskeleista voi olla hyötyä vielä korkeammilla tasoilla
  • Tulokset kertovat yhteyksistä, eivät varmuudella syy-seuraussuhteista
  • Tuloksiin vaikuttaa käytetty mittauslaite
  • Laitteet eivät huomioi esim. pyöräilyä

Johtopäätös:
Askeleiden lisääminen – vaikka vähänkin – tuo merkittäviä terveyshyötyjä.

Tavoite: ~7000 askelta päivässä on monelle saavutettavissa ja tuo suurimman osan hyödyistä, mutta jokainen lisäaskel tämän jälkeenkin kasvattaa hyötyjä.

Artikkeli: Ding, Ding et al. Daily steps and health outcomes in adults: a systematic review and dose-response meta-analysis. The Lancet Public Health, Volume 10, Issue 8, e668 – e681. doi: 10.1016/S2468-2667(25)00164-1.

Kirjoittaja: LT, kardiologian erikoislääkäri Jarkko Heiskanen

TUTKIMUS: MAASTOHIIHTÄJILLÄ MERKITTÄVÄSTI ENEMMÄN VIRUSPERÄISIÄ HENGITYSTIEINFEKTIOITA

Tuoreen tutkimuksen mukaan maastohiihtäjät sairastuvat virusperäisiin hengitystieinfektioihin merkittävästi useammin kuin normaalisti liikkuvat aikuiset. Kansainväliset kilpailut ja matkustaminen sekä yleiset flunssavirukset, kuten rinovirukset ja kausiluonteiset koronavirukset, ovat keskeisiä sairastumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa seurattiin 24 maastohiihtäjää, 22 suunnistajaa ja 32 normaalisti liikkuvaa aikuista vuoden ajan.

Huippu-urheilijoiden arjessa on useita riskitekijöitä, jotka voivat lisätä heidän alttiuttaan sairastua virusten aiheuttamaan hengitystieinfektioon eli flunssaan. Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että voimakas fyysinen rasitus voi aiheuttaa hetkellisiä muutoksia elimistön puolustusjärjestelmässä, mutta tämän yhteyttä infektioalttiuteen ei ole osoitettu. Onkin esitetty, että arjen ihmiskontaktit matkustaessa ja joukkueolosuhteissa olisivat keskeisin infektioalttiutta lisäävä tekijä. Pitkien seurantatutkimusten ja taudinaiheuttajien testauksen puutteen takia huippu-urheilijan hengitystieinfektiot ovat edelleen heikosti tunnettu aihe urheilulääketieteessä.

12 kuukauden seurantatutkimus

Tuoreessa tutkimuksessa seurattiin 24 kansainvälisen tason maastohiihtäjää ja 22 kansainvälisen tason suunnistajaa sekä 32 normaalisti liikkuvaa aikuista vuoden ajan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä on hengitystieinfektioiden ilmaantuvuus huippu-urheilijoilla, mitkä virukset infektioita aiheuttavat ja eroaako ilmaantuvuus ja taudinkuva eri ryhmissä. Nenänielunäytteitä kerättiin sekä oirenäytteinä hengitystieinfektio-oireiden alkaessa että oireettomina kuukausinäytteinä jokaisen kuukauden alussa. Oireita seurattiin päivittäin oirepäiväkirjalla. Tutkittavat raportoivat lisäksi tutkimuksen aikana kansainväliset lentomatkansa ja kilpailunsa. Aineistonkeräys toteutettiin 1.9.2019–31.8.2020 välisenä aikana. Tutkimus toteutettiin Huippu-urheilu instituutti KIHUn, Paavo Nurmi -keskuksen, Jyväskylän yliopiston ja Turun yliopiston yhteistyönä.

Keskeiset tulokset

  • Maastohiihtäjillä havaittiin vuoden aikana merkittävästi enemmän hengitystieinfektioita (keskimäärin 3,39 tapausta/hkl/v) kuin verrokkiryhmässä (2,11 tapausta/hkl/v).
  • COVID-19-pandemiaa edeltävänä ns. normaalina aikana (ennen koronarajoitustoimia) hengitystieinfektioiden vuosittainen ilmaantuvuus oli 5,3 hiihtäjillä, 3,9 suunnistajilla ja 3,3 verrokkiryhmällä.
  • Suunnistajilla hengitystieinfektiot olivat lyhyempiä ja lievempiä kuin verrokeilla.
  • Kansainväliset lennot ja kilpailuihin osallistuminen lisäsivät merkittävästi maastohiihtäjien riskiä sairastua hengitystieinfektioon.
  • Yleisimmät havaitut virukset olivat tavallisimmat flunssaa aiheuttavat virukset, rinovirukset (54,1 %) ja kausiluonteiset koronavirukset (21,6 %).
  • COVID-19-pandemian aikaiset rajoitustoimet vähensivät merkittävästi hengitystieinfektioiden esiintyvyyttä kaikissa ryhmissä.

Johtopäätökset

Tutkimuksessa havaittiin, että maastohiihtäjillä on suurempi riski sairastua virusperäisiin hengitystieinfektioihin kuin normaalisti liikkuvilla henkilöillä. Urheilijoiden hengitystieinfektiot ovat kuitenkin usein lieviä ja kestoltaan lyhyitä. Maastohiihtäjät matkustavat ja kilpailevat paljon talviaikaan, jolloin viruksia esiintyy yhteiskunnassa eniten. Tämä saattaa selittää maastohiihtäjien runsaampaa flunssien esiintyvyyttä. COVID-19-pandemian aikana havaittu tartuntojen voimakas väheneminen korostaa infektioiden ennaltaehkäisymenetelmien mahdollisuuksia urheilijan terveiden kilpa- ja harjoituspäivien lisäämisessä.

– Tutkimuksemme on maailmanlaajuisesti ensimmäinen, jossa seurataan huippu-urheilijoita riittävän pitkään, tunnistaen taudinaiheuttajat oireiden taustalla ja verraten tuloksia normaalisti liikkuviin aikuisiin ihmisiin. Työmme lisää ymmärrystä urheilijan yleisimmästä sairaudesta, flunssasta, ja lisää näin mahdollisuuksiamme vahvistaa urheilijan terveyttä ja suorituskykyä, toteaa KIHUn ja Suomen Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen.

Julkaisutiedot:

Raakel Luoto, Vesa Laatikainen-Raussi, Katja E. Mjøsund, Maarit Valtonen, Matti Uhari, Johanna K. Ihalainen, Tytti Vuorinen, Antti Hakanen, Matti Waris, Olli J. Heinonen, Olli Ruuskanen. Viral acute respiratory illnesses in elite athletes: A 12-month controlled follow-up study. PLOS One 2.6.2025. Luettavissa: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0322283

SÄÄNNÖLLINEN LIIKUNTA JA HYVÄ UNI TUKEVAT PAINONHALLINTAA IKÄÄNTYESSÄ

Kehonpainolla on taipumusta nousta iän mukana. Liikunnan ja unen merkitystä painon kehitykseen selvitettiin USA:laisen NHANES-aineiston analyysillä, jossa seurattiin 10891 yli 60-vuotiasta henkilöä (55% naisia) vuosien 2007-2018 ajan.
Sekä suosituksiin nähden riittämättömästi liikkuvilla, ainoastaan viikonloppuisin aktiivisilla että säännöllisesti liikkuvilla oli alempi painoindeksi (BMI) kuin fyysisesti inaktiivisilla (β = -0.75, luottamusväli (CI)= -1.27 – -0.23 ja β = -1.08, CI= -1.88 – -0.28 ja β= -1.58, CI= -2.02 – -1.14, vastaavasti). Suurimman hyödyn saavat säännöllisesti liikkuvat.
 
Tutkimushenkilöillä, joilla oli univaikeuksia, oli korkeampi BMI kuin niillä, joilla vaikeuksia ei ollut (β = 0.39, CI= 0.02 – 0.75), mutta niillä nukkumisvaikeuksista kärsivillä, jotka liikkuivat säännöllisesti, BMI pysyi matalampana (β = -0.56, CI= -1.05 – -0.07). Fyysisesti inaktiivisten ja suosituksiin nähden riittämättömästi liikkuvilla oli riittävästi suositusten mukaan liikkuviin verrattuna korkeamman BMI:n riski siitä huolimatta oliko heillä uniongelmia tai ei.
Ikääntyessä hyvään painonhallintaan vaikuttavat ravitsemuksen lisäksi siis myös muut elintavat: kannattaa pysyä fyysisesti aktiivisena, mutta myös säännöllinen ja riittävä uni on tärkeää. Unirytmin häiriintyminen vaikuttaa painoon eri tavoin, mm. huonontamalla sokeri- ja muuta aineenvaihduntaa sekä hormonitasapainoa. Säännöllinen liikunta taas parantaa unta ja heikentää kohonneen BMI:n negatiivisia vaikutuksia uneen esim. nostamalla kehon lämpötilaa, lisäämällä energiankulutusta, parantamalla rasvojen hajotusta ja stimuloimalla endorfiinien eritystä.
Liiku ja nuku säännöllisesti iän karttuessakin, niin pidät painostasi – ja itsestäsi –parempaa huolta!
 
Artikkeli: Hou X et al. Association between physical activity, trouble sleeping, and obesity among older Americans: a cross-sectional study based on NHANES data from 2007 to 2018. BMC Geriatr 25, 165 (2025). doi: 10.1186/s12877-025-05832-w
 
Kirjoittaja: LT Harri Helajärvi

PIHLAJALINNA X PNK

Tiedettä ja huippuosaamista urheilijoiden tueksi!

Paavo Nurmi -keskus ja Pihlajalinna yhdistävät osaamisensa urheilijoiden ja kuntoilijoiden tueksi. Tavoitteena on kehittää monipuolisia suorituskyvyn mittausmenetelmiä ja vahvistaa liikuntalääketieteellistä asiantuntemusta. Mukana on myös tutkimusnäkökulma ja uusia tieteellisiä tuloksia onkin luvassa.

Kuvassa Pihlajalinna Länsi-Suomen urheiluklinikan vastuulääkäri Petri Kallio, palvelukoordinaattori Satu Brandt, Paavo Nurmi -keskuksen johtaja professori Katja Pahkala, urheilukoordinaattori Petri Lampinen, liikuntafysiologi Kimmo Lajunen ja fysioterapeutti Miikka Pesola.

Olemme ylpeitä saadessamme kehittää huippuosaamista yhdessä!

YHTEISTYÖLLÄ KOHTI TERVEEMPÄÄ LAPSUUTTA

Tiesitkö, että Suomessa lasten ja nuorten lihavuus on yleistynyt 1970-luvulta 2000-luvulle mentäessä jopa kolminkertaiseksi? THL:n mukaan Turku seuraa valtakunnallista trendiä. Vaikka kasvu on viime vuosina tasaantunut, Turussa ollaan tilanteessa, jossa muutokselle on tilaa ja tahtoa!

Lapsuudessa opitut tavat vaikuttavat koko elämän terveyteen ja puolet ylipainoisista lapsista on myös aikuisena ylipainoisia. Siksi meillä aikuisilla on tärkeä rooli: miten tuemme lapsia liikkumaan, syömään hyvin  ja voimaan paremmin ?

Puhutaan omasta kehosta kunnioittavasti ja lempeästi. Autetaan lapsia löytämään ruokailo ja tasapainoinen suhde ruokaan. Etsitään yhdessä mieluinen tapa liikkua ja opetellaan tunnistamaan, mitkä asiat tuottavat mielen hyvinvointia. Hyvinvointi syntyy arjen valinnoista – ei täydellisyydestä!

Muutokseen tarvitaan yhteistyötä. Turussa Varhan, Paavo Nurmi -keskuksen, kaupungin ja Novo Nordiskin kanssa tutkimme ja kehitämme uusia ratkaisuja lasten ja nuorten liikunnan ilon löytämiseen ja terveyden edistämiseen.

Lue lisää ja tutustu Cities for Better Health yhteistyöhön.

Lähde: THL: Ylipainon ja lihavuuden yleisyys lapsilla ja nuorilla 2023

CITIES FOR BETTER HEALTH TURKU SUOMIAREENASSA – HEITÄ KOTIKUNTASI KARTALLE!

Cities for Better Health Turku -verkosto osallistuu SuomiAreenaan keskiviikkona 25.6. Porin Eetunaukiolla järjestämällä hyvän mielen koristempauksella teemalla ”Heitä kotikuntasi kartalle”.

Suomessa on yhä liian paljon lapsia ja nuoria, joilla ei ole mahdollisuutta harrastaa liikuntaa. Syinä ovat usein kustannukset tai vaikeus löytää sopiva laji. Turku on tarttunut haasteeseen ja käynnistänyt useita toimia liikunnan sekä hyvinvoinnin edistämiseksi. Yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on harrastekortti, jonka avulla jokainen turkulaislapsi ja -nuori voi osallistua ohjattuun liikuntaan paikallisessa seurassa.

Cities for Better Health -verkosto tukee tätä työtä erityisesti alueilla, joissa tukea tarvitaan eniten. SuomiAreenassa verkosto jakaa kokemuksiaan ja kutsuu kaikki mukaan rakentamaan terveellisempää tulevaisuutta lapsille ja nuorille. Keskiviikkona 25.6. Porin keskustassa Eetunaukiolla järjestettävässä tempauksessa osallistujat voivat ”heittää kotikuntansa kartalle” ja sitoutua edistämään hyvinvointia omassa kunnassaan.

Yhteistyössä Turun kaupunki, Paavo Nurmi -keskus, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Novo Nordisk Suomi, Raisio Oyj sekä porilainen koripalloseura BC Sisu.

Cities for Better Health

Cities for Better Health on osa Novo Nordiskin koordinoimaa kansainvälistä verkostoa, jossa on mukana yli 50 kaupunkia ympäri maailmaa. Ohjelma perustuu tutkittuun tietoon kaupunkiympäristön vaikutuksesta terveyteen – erityisesti liikuntamahdollisuuksiin ja terveellisen ruoan saatavuuteen. Suomesta mukana on Turku.

MIKSI LAPSET EIVÄT LIIKU?

Liikunta on tutkitusti tärkeää kaikenikäisten terveydelle ja toimintakyvylle. Silti vain osa turkulaislapsista ja -nuorista liikkuu riittävästi. Selvityksemme osoittavat, että sekä liikkuminen että osallistuminen liikuntaseuratoimintaan vähenevät iän myötä.

Paikallaanolon lisääntymiseen vaikuttavat muun muassa teknologian kehitys, älylaitteet ja fyysisesti helppo arki. Lapset ja nuoret raportoivat useita harrastamista estäviä tekijöitä, joita ovat esimerkiksi harrastuskaverin puute, liika tavoitteellisuus, mieluisan tarjonnan puute lähellä kotia sekä korkeat kustannukset.

Turussa tilanteeseen tavoitellaan kehitystä parempaan suuntaan uuden liikuntaharrastamista tukevan systeemitason muutoksen ja siihen sisältyvän Boostii-edun avulla. Vaikutuksia ovat seuraamassa myös Paavo Nurmi -keskus, Varsinais-Suomen hyvinvointialue ja Novo Nordisk osana Cities for Better Health -ohjelmaa.

🌐 Lue lisää siitä, miten tieto, tutkimus ja yhteistyö kohtaavat ohjelmassa.

Lähteet: Turun kaupungin avustusjärjestelmä 2024, Harrastekysely 2023, Kouluterveyskysely 2023

KESÄN 2025 AUKIOLOAJAT

Kesällä toimipisteemme ovat suljettuina juhannusaattona pe 20.6. ja 30.6.-3.8.2025.
 
Lomien aikana voit varata kuntotestiajan verkossa tai jättää yhteydenottopyynnön kotisivujen lomakkeen kautta, niin palaamme sinulle asiaan heti lomien jälkeen!
 
☀️ Ihanaa ja rentouttavaa kesää! ☀️

KEHON VIILENNYS PARANTAA KESTÄVYYSSUORITUSKYKYÄ KUUMISSA OLOSUHTEISSA

Viime vuonna julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin ennen suoritusta ja suorituksen aikana tapahtuvan kehon viilennyksen vaikutusta kestävyyssuorituskykyyn 59 kansainväliseen tutkimukseen perustuen. Tutkittavat olivat hyväkuntoisia miehiä (maksimaalinen hapenottokyky keskimäärin 56 ml/kg/min), ja kestävyyssuoritukset tehtiin keskimäärin 34 asteen lämpötilassa ja 50% suhteellisessa kosteudessa.

Kehon viilennyksen havaittiin parantavan kestävyyssuorituskykyä sekä ennen suoritusta että suorituksen aikana toteutettuna. Yhdessä katsaukseen sisältyneessä tutkimuksessa (Ückert & Joch, 2007) viilennysliivin käyttö 20 minuutin ajan ennen suoritusta paransi 30-32 asteen lämpötilassa toteutetun nousevatehoisen juoksumattotestin tulosta yli 2 minuutilla (uupumisaika 32,5 vs. 30,3 min). Huomattavaa oli myös se, että 20 minuutin lämmittely ennen suoritusta oli selvästi huonoin vaihtoehto (uupumisaika 26,9 min).

Suoritusta edeltävä viilennys paransi suorituskykyä enemmän vakiotehoisissa suorituksissa (esim. uupumisaika pyöräiltäessä 80% tasolla maksimaalista hapenottokykyä vastaavasta tehosta) kuin kilpailunomaisissa suorituksissa, joissa tutkittavat saivat suorittaa tietyn matkan, ajan tai työmäärän itse valitsemallaan vauhdinjaolla (esim. 40 km aika-ajopyöräily). Suorituksen aikainen viilennys paransi kummankin tyylisiä kestävyyssuorituksia yhtä tehokkaasti.

Katsauksen sisältyneissä tutkimuksissa käytettiin useita erilaisia viilennyskeinoja, kuten kylmäkylpyjä, viilennysliivejä- ja kaulapantoja, jäähilejuomia, mentoli-suuvesiä sekä näiden yhdistelmiä. Osa keinoista oli toisia tehokkaampia. Suoritusta edeltävällä viilennyskaulapannalla tai viileällä tuuletuksella ei havaittu juurikaan vaikutusta, mutta kylmäkylpy ja viilennysliivi todettiin tehokkaiksi. Suorituksen aikana jäähilejuoma vaikuttaisi olevan toimiva sekä käytännöllinen viilennyskeino.

Artikkelit:
van de Kerkhof TM et al. Performance Benefits of Pre‑ and Per‑cooling on Self‑paced Versus Constant Workload Exercise: A Systematic Review and Meta‑analysis. Sports Medicine 2024; 54: 447–471. doi: 10.1007/s40279-023-01940-y

Ückert S. & Joch W. Effects of warm-up and precooling on endurance performance in the heat. British Journal of Sports Medicine 2007; 41: 380-384. doi: 10.1136/bjsm.2006.032292

Kirjoittajat: LitM Kimmo Lajunen, LT Harri Helajärvi

LÄHES PUOLELLA 8. LUOKKALAISISTA OLISI FYYSISESSÄ TOIMINTAKYVYSSÄ PARANNETTAVAA

Valtakunnallinen Move! -mittaus arvioi vuosittain 5. ja 8. luokkalaisten fyysistä toimintakykyä. Turussa mittaustulokset ovat pysyneet pitkään lähes ennallaan. Vuonna 2024 yli kolmannes (37 %) 5.luokkalaisista ja lähes puolet (45 %) 8.luokkalaisista jäi alle suositusten. Koko maassa vastaavat luvut olivat 36 % (5.lk) ja 40 % (8.lk). Erityisesti jälkimmäisen osalta tulos on heikompi verrattuna muuhun Suomeen. Huomionarvoista on myös se, että turkulaisten 8.lk tyttöjen tulos (49 %) on merkittävästi turkulaisia 8.lk poikia (42 %) heikompi.

Lasten ja nuorten riittävän liikkumisen varmistaminen on keskeinen osa fyysisen toimintakyvyn tukemista. Move! -tulokset tarjoavat arvokasta tutkittua tietoa, jota voidaan hyödyntää opetuksen, terveystarkastusten sekä hyvinvointitoimenpiteiden suunnittelussa ja arvioinnissa.

Turussa lukuihin tavoitellaan muutosta uuden liikuntaharrastamista tukevan systeemitason muutoksen ja siihen sisältyvän Boostii-edun avulla. Paavo Nurmi -keskus tukee mallin kehittämistä ja vaikuttavuuden seurantaa yhdessä Turun kaupungin, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja Novo Nordiskin kanssa🏃‍♂️🤸‍♀️

Lisätietoa yhteistyöstä ja toimenpiteistä Cities for Better Health -ohjelman alla.

Lähde: Opetushallitus: Move! 2024.