Väsymyksen sietokyvyn on todettu olevan pitkäkestoista kestävyyssuorituskykyä määrittävä tekijä maksimaalisen hapenottokyvyn, kynnysten suhteellisen tason sekä suorituksen taloudellisuuden ohella. Väsymyksen sietokykyä tarkastellaan tyypillisesti maksimaalisen lyhytkestoisen (1-20min) suorituskyvyn muutoksina pitkäkestoisen rasituksen jälkeen sekä hapen-/energiankulutuksen muutoksena pitkäkestoisen rasituksen aikana.

Tuore tutkimus tarkasteli harjoitelleiden mies- ja naispyöräilijöiden eroja väsymyksen sietokyvyssä. 16 mies- (VO2peak keskimäärin 58 ml/kg/min) ja 16 naispyöräilijää (VO2peak keskimäärin 51 ml/kg/min) suorittivat ensimmäisellä tutkimuskäynnillä nousevatehoisen, maksimaalisen polkupyöräergometritestin. Toisella tutkimuskäynnillä he polkivat 90 minuuttia 110% teholla ensimmäisen ventilaatiokynnyksen tehosta (vauhtikestävyysalueella), jonka jälkeen uudestaan nousevatehoisen, maksimaalisen polkupyöräergometritestin. Lisäksi ennen ja jälkeen 90 minuutin pyöräilyä tutkittavat suorittivat maksimaalisen polvenojennustestin.

Nousevatehoisessa polkupyöräergometritestissä määritetyt ensimmäisen ja toisen ventilaatiokynnyksen teho heikkenivät miehillä naisia enemmän 90 minuutin pyöräilyn jälkeen (-16% vs. -2% ja -13% vs. -6%, vastaavasti). Korkein testissä saavutettu teho ja hapenkulutus sen sijaan heikkenevät miehillä ja naisilla samassa suhteessa, eikä maksimaalisen polvenojennusvoiman muutoksissa havaittu miesten ja naisten välillä eroa. 90 minuutin pyöräilyn aikana syke, hapenkulutus ja energiankulutus nousivat miehillä naisia enemmän.

Näiden tulosten valossa tutkijat päättelivät naisten väsymyksen sietokyvyn olevan miehiä parempi. He arvioivat, että miesten 90 minuutin pyöräilyn jälkeiset heikentyneet kynnystehot johtuivat suuremmasta hapen- ja energiankulutuksen noususta suhteessa pyöräilytehoon. Eron syyksi tutkijat pohtivat muun muassa sukupuolten välistä eroa lihassolujakaumassa ja hiilihydraattien käytössä. Tulosten perusteella naiset voisivat mahdollisesti ohjelmoida pitkäkestoisen harjoittelun ja kilpailujen vauhdinjaon käytännössä hieman eri lailla kuin miehet.

Artikkeli: Pastorio E et al. Sex Differences in Durability Following Heavy Intensity Cycling Exercise in Trained Athletes. Scand J Med & Sci in Sports 2026-04, 36 (4). doi: 10.1111/sms.70273

Kirjoittajat: Liikuntafysiologi Kimmo Lajunen ja LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi