#TUTKIMUSTIISTAI: KEVYTKIN LIIKUNTA HYÖDYLLISTÄ

Paikallaanolo on terveydelle haitallista. Sen on todettu lisäävän lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, ja lisäksi esim. sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien, joidenkin syöpien, dementian ja ennenaikaisen kuoleman riskiä. Jos paikallaanoloa on paljon ja jaksot ovat pitkäkestoista, sairausriskit voivat kasvaa, vaikka liikkuisi säännöllisesti.
Tuoreessa hollantilaisessa tutkimuksessa arvioitiin nk. kompositionaalista isotemporaalista substituutio -mallia käyttäen, mitä 60 minuutin paikallaanolon korvaaminen kevyellä liikkumisella vaikuttaisi 1041 tutkimushenkilön kardiometabolisiin riskitekijöihin. Henkilöiden keski-ikä oli 64 v., ja 39,5% heistä oli naisia. Alkuun tutkimushenkilöiden liikunnan ja paikallaanolon määrä mitattiin kiihtyvyysanturilla 8 päivän ajan. Itse analyyseissä otettiin huomioon myös henkilöillä jo olevia kardiometabolisia riskitekijöitä ja sairauksia.Kun paikallaanoloa korvattiin kevyellä liikunnalla (ilman hikoilua tai hengästymistä), painoindeksin arvioitiin paranevan 28%, munuaisten arvioidun suodatusnopeuden lisääntyvän 68ml/min/1,73 m2 ja verensokerin laskevan 5 mmol/l. Suurimmat positiiviset muutokset tapahtuivat yli 8,5 h päivässä paikallaan viettävillä henkilöillä. Kardiometaboliset hyödyt olivat samaa luokkaa, korvattiin paikallaanolo suhteellisesti samalla määrällä kevyttä tai kohtalaisesti rasittavaa liikuntaa.

Moderni elämä saa meidät viettämään paljon aikaa paikoillamme. Liikkeen on todettu olevan terveyttä edistävää, ja hyötyä voidaan saada lisää liikunnan rasitusta lisäämällä. Tämän tutkimuksen mukaan jo pienikin muutos, ylösnousu ja kevyt liikuskelu, voi olla askel parempaan – ja suurimman hyödyn saavat suurimmassa riskissä olevat: he, joilla paikallaanoloa on eniten, työssä ja vapaa-ajalla.
Artikkeli: Van Der Sluijs KM et al. Cardiometabolic Benefit of Replacing Sedentary Time with Light-Intensity Physical Activity: Compositional Data Analysis of the Nijmegen Exercise Study. Med. Sci. Sports Exerc. 2025:57(8);1711-20.
Kirjoittaja: LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi

KUNTOTESTIT KOKO PIKKUJOULUPORUKALLE – THE PIKKUJOULU CHALLENGE

🎅 Puuttuuko pikkujouluistanne vielä se jokin?

Tervetuloa viettämään liikunnallista pikkujoulun aloitusta meille ja selvittämään kuntotesteillä ja mittauksilla, kuka on juhlaporukkanne kovakuntoisin!

The Pikkujoulu Challenge -testeissä pääset haastamaan itseäsi ja samalla saat arvokasta tietoa omasta kunnostasi. Mukaan mahtuu 5-10 pikkujouluilijaa/ryhmä.

The Pikkujoulu Challenge -paketti sisältää:

  • InBody -kehonkoostumuksen mittaus
  • kestävyyskunnon testi polkupyöräergometrillä
  • koko vartalon lihaskuntotestit

Testeistä saa suullisen ja kirjallisen palautteen, joka kertoo fyysisen kunnon eri osa-alueiden tason ja antaa vinkkejä omaan harjoitteluun.

Testiajat:

Pe 14.11. klo 15-17
Pe 21.11. klo 15-17
La 22.11. klo 10-12 ja 13-15

Kysy myös muita mahdollisia testiaikoja!

Hinta: 99 €/hlö (sis. alv)

Varaa porukallenne oma The Pikkujoulu Challenge ja tee juhlasta ikimuistoinen!

Varaukset ja lisätiedot, puh. 045 783 11203 tai miikka.pesola@utu.fi.

Vinkki! Testien jälkeen voitte rentoutua Holiday Club Caribian kylpylän lämmössä tai tankata energiavarastot ennen iltaa O’Learys -sporttibaarissa tai Classic Pizza -ravintolassa.

PELASTUSOPISTON PÄÄSYKOETESTIT

PNK:ssa voit suorittaa pelastusopiston pääsykoetestit sovittuina testipäivinä.

Pääsykoetestien sisältö:

  • Leposydänfilmi ja verenpaine
  • Lihaskuntotestit (penkkipunnerrus, istumaannousu, leuanveto ja jalkakyykky)
  • Lääkärintarkastus (sis. lepospirometrian)

Testitulokset ovat voimassa 12 kuukautta ja testitulosten tulee olla voimassa, kun hakuaika päättyy.

Seuraavat testipäivät ovat:

  • ma 2.2.2026 klo 12-16
  • ti 10.2.2026 klo 8-11
  • ke 25.2.2026 klo 8-16
  • ti 3.3.2026 klo 8-16
  • ke 4.3.2026 klo 8-16

Ajanvaraus soittamalla, puh. 045-783 11203.

Kuntotestit ja lääkärintarkastus tehdään Paavo Nurmi -keskuksen Caribian toimipisteessä (Kongressikuja 1, 20540 Turku).

Hinta: 150 € (sis. alv)

LUENTO: KOHTI PYSYVÄÄ MUUTOSTA – UUDELLA ASENTEELLA

Oletko joskus yrittänyt muuttaa elintapojasi – mutta into on hiipunut ennen kuin muutos ehti kunnolla alkaa? Tai miettinyt, mitä oikeastaan kannattaisi tehdä, kun erilaisia vinkkejä satelee joka suunnasta?

Tällä luennolla pysähdymme pohtimaan, miten keho ja mieli kulkevat käsi kädessä – ja miten voit löytää itsellesi sopivat, hyvinvointia tukevat tavat ilman turhaa suorittamista.

Tule mukaan kuulemaan ja hakemaan inspiraatiota omaan arkeesi – ilman vaatimuksia, inhimillisesti.

Missä: Medisiina D, Lauren-sali 2, Kiinamyllynkatu 10, Turku
Milloin: keskiviikkona 8.10. klo 14-15
Luennoitsija: Harri Helajärvi, lääketieteen tohtori, liikuntalääketieteen erikoislääkäri

Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Voit seurata luentoa myös etäyhteydellä Zoomissa!

Luento on osa Turun yliopiston Hyvinvointiviikkoa, jota vietetään tänä syksynä 6.-10. lokakuuta!

KOULUTERVEYSKYSELY 2025: LAPSET JA NUORET TARVITSEVAT AIKUISTEN TUKEA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN

Kouluterveyskyselyn 2025 tulokset nostavat esiin nuorten hyvinvointia koskevia tärkeitä huolenaiheita. Vaikka yhä useampi nuori kokee voivansa keskustella vanhempiensa ja opettajiensa kanssa, terveelliset elintavat eivät ole itsestäänselvyys. Vain pieni osa nuorista syö aamupalan, liikkuu riittävästi ja nukkuu tarpeeksi. Aikuisten tuki on edelleen tärkeää, jotta nuoret voivat omaksua terveelliset rutiinit.

Erityisesti nikotiinipussien käyttö on huolestuttavasti lisääntynyt, ja se koskettaa erityisesti ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita. Myös koulukiusaaminen on edelleen yleistä, vaikka nuoret kokevat entistä paremmin, että aikuiset kuuntelevat heitä. Kyselyn tulokset korostavat tarpeen jatkuvalle tuelle ja ennaltaehkäiseville toimenpiteille nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi.

Kyselyyn vastasi keväällä 2025 yhteensä noin 270 000 oppilasta ja opiskelijaa eri puolilta Suomea, ja sen tulokset antavat arvokasta tietoa nuorten elämäntavoista sekä vanhempien ja opettajien roolista heidän tukemissaan.

TUTKIMUSTIISTAI: KESTÄVYYSHARJOITTELUN OHJELMOINTI FYSIOLOGISIIN KYNNYKSIIN POHJAUTUEN NOSTAA HAPENOTTOKYVYN KEHITYKSEN TODENNÄKÖISYYTTÄ

Kestävyysharjoittelun tehoa määritetään tyypillisesti suhteessa maksimiarvoihin (esim. harjoittelu tietyllä prosenttiosuudella suhteessa maksimisykkeeseen tai maksimaaliseen hapenottokykyyn).

Alkuvuodesta julkaistussa meta-analyysissä (1544 tutkittavaa 42 tutkimuksessa) vertailtiin fysiologisiin kynnyksiin (esim. laktaatti- ja ventilaatiokynnykset) ja maksimiarvoihin perustuvaa harjoittelua. Tarkastelussa oli kaksi erilaista aineistoa:
1) Kontrolloidut tutkimukset, joissa yksi ryhmä harjoitteli kynnystehojen perusteella, toinen maksimiarvoihin suhteutetulla teholla (harjoitusmäärä vakioitu näiden ryhmien välillä) ja kolmas ryhmä ei harjoitellut lainkaan.
2) Ei-kontrolloidut tutkimukset, joissa oli yksi tai useampia kynnystehojen ja/tai maksimiarvojen perusteella harjoittelevia ryhmiä.

Kontrolloitujen tutkimusten osalta kynnystehojen perusteella harjoittelu kehitti maksimaalista hapenottokykyä enemmän kuin maksimiarvoihin pohjautuva harjoittelu (4,1 vs. 1,8 ml/kg/min) ja huomattavasti suuremmalla osalla tutkittavista (64 vs. 16 %) maksimaalinen hapenottokyky kehittyi pienintä merkitsevää muutosta (3,5 ml/kg/min) enemmän.

Ei-kontrolloiduissa tutkimuksissa havaittiin vastaavan kaltainen, vaikkakin pienempi, ero ryhmien välillä maksimaalisen hapenottokyvyn kehittymisessä (4,4 vs. 3,4 ml/kg/min) ja niiden tutkittavien osuudessa, jotka ylittivät pienimmän merkitsevän muutoksen rajan (60 vs. 47 %).

Fysiologisiin kynnysarvoihin perustuva harjoittelu vaikuttaisi siis kehittävän maksimaalista hapenottokykyä tehokkaammin ja todennäköisemmin kuin harjoittelu tietyllä suhteellisella tasolla maksimikapasiteettiin verrattuna. Tutkijat pohtivat tämän johtuvan siitä, että harjoittelu tietyllä suhteellisella tasolla verrattuna maksimiin voi olla osalle liian kevyttä tuottamaan riittävää harjoitusärsykettä.

Artikkeli: Meyler SJR et al. Changes in Cardiorespiratory Fitness Following Exercise Training Prescribed Relative to Traditional Intensity Anchors and Physiological Thresholds: A Systematic Review with Meta‑analysis of Individual Participant Data. Sports Medicine 2025; 55: 301–323. doi: 10.1007/s40279-024-02125-x

Kirjoittajat: Liikuntafysiologi Kimmo Lajunen, LT Harri Helajärvi

AVOIMET OVET 23.9.2025

Tervetuloa tutustumaan suorituskyvyn mittaamisen monipuolisiin mahdollisuuksiin tiistaina 23.9. klo 15-18 Caribian toimipisteeseen (Kongressikuja 1, Turku)!

Tapahtuman ohjelmassa:

  • Kuntotestidemoja tasatunnein
    • klo 16 Aktiivi-testi juosten
    • klo 17 Pro-testi pyörälllä
  • Ponnistusvoiman ja puristusvoiman mittauksia
  • InBody -kehonkoostumuksen mittaus etuhintaan 12 € (norm. 35 €)

Tapahtuma on suunnattu aktiiviliikkujille, urheilijoille ja valmentajille, mutta myös kaikille liikuntaa aloitteleville ja elämäntapamuutoksesta kiinnostuneille.

Suorituskyvyn mittaukset antavat arvokasta tietoa omasta tilanteestasi – olivatpa tavoitteesi sitten parempi jaksaminen arjessa, treeniohjelman kehittäminen tai urheilusuoritusten optimointi. Demoissa näet käytännössä, miten testaus etenee alusta loppuun ja saat käytännön esimerkkejä siitä, miten tuloksia voidaan hyödyntää harjoittelun suunnittelussa ja seurannassa. Tapahtumassa voit myös esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä suoraan asiantuntijoillemme.

Tule mukaan – opit uutta ja saat myös konkreettista tietoa omasta suorituskyvystäsi!

Tapahtuma on maksuton, ei ennakkoilmoittautumisia. Voit saapua tapahtumaan kun sinulle parhaiten sopii 🙂

TULOSSA: AVOIN TASOTESTI 25.9.2025

Hei juoksija, haluaisitko harjoitella fiksummin ja suunnitelmallisemmin? Selvitä sykerajasi tasotestissä!

Seuraava avoin tasotesti järjestetään kahdessa ryhmässä to 25.9.2025 Paavo Nurmen stadionilla (Paavo Nurmen puistotie 9).

Ryhmät:

klo 17.00 ryhmä 1: nopeammat juoksijat (puolimaraton alle 2 t, 10 km alle 55 min tai Cooper yli 2600 m)
klo 18.15 ryhmä 2: hitaammat juoksijat (puolimaraton yli 2 t, 10 km yli 55 min tai Cooper alle 2600m)

Ilmoittautuminen varauskalenterin kautta.

Varaudu kelin mukaisella vaatetuksella ja halutessasi juomapullolla.

Tasotesti sopii juoksun harrastajille, jotka ovat kiinnostuneita harjoittelunsa tehostamisesta. Tasotestissä toteutetaan juoksuradalla 6-8 x 800-1000m nousevatehoinen suoritus ja jokaiselta vedolta mitataan vauhti, syke ja veren laktaattipitoisuus. Tasotestistä saa kirjallisen palautteen, joka kertoo kestävyyskunnon tason, syke- ja vauhtialueet sekä kestävyyden osa-alueiden tasapainon. Nämä tiedot yhdessä palautteen harjoitteluvinkkien kanssa auttavat harjoittelemaan fiksummin.

TUTKIMUSTIISTAI: JO PIENELLÄ MÄÄRÄLLÄ LISÄASKELIA MERKITTÄVIÄ TERVEYSHYÖTYJÄ

Tuore meta-analyysi kokosi yhteen 57 tutkimusta (35 kohorttia), joista 31:n tulokset voitiin yhdistää yhdeksi kokonaisarvioksi. Tulokset on laskettu suhteessa 2 000 askeleeseen/pv – tyypillinen määrä monilla vähän liikkuvilla iäkkäämmillä aikuisilla.

Osallistujat olivat pääosin aikuisia ja keski-iän ylittäneitä, mukana runsaasti yli 60-vuotiaita.

Keskeiset löydökset:
Jo pienillä lisäaskelilla saavutetaan merkittäviä hyötyjä. Esim. 4000 askelta/pv vs. 2000 → 36 % pienempi kokonaiskuolleisuuden riski. Suurimmat suhteelliset hyödyt näkyivät noin 7000 askeleen tasolla verrattuna 2000 askeleeseen:

🔻 47 % pienempi kokonaiskuolleisuus
❤️ 25 % vähemmän sydän- ja verisuonitauteja
🫀 47 % pienempi sydän- ja verisuonitautikuolleisuus
🧠 38 % pienempi dementiariski
🙂 22 % vähemmän masennusoireita
🍭 14 % vähemmän tyypin 2 diabetesta (merkitsevän rajalla)
🩻 37 % pienempi syöpäkuolleisuus
🩺 Syöpäinsidenssi ~6 % pienempi (ei merkitsevä)
🤸‍♂️ 28 % vähemmän kaatumisia (näyttö matala → tulos epävarma)

Mitä tutkimustulokset kertovat – ja mitä eivät:

  • Hyödyt kasvavat nopeasti 7000 askeleeseen asti, sen jälkeen hitaammin
  • Erityisesti vanhemmilla lisäaskeleista voi olla hyötyä vielä korkeammilla tasoilla
  • Tulokset kertovat yhteyksistä, eivät varmuudella syy-seuraussuhteista
  • Tuloksiin vaikuttaa käytetty mittauslaite
  • Laitteet eivät huomioi esim. pyöräilyä

Johtopäätös:
Askeleiden lisääminen – vaikka vähänkin – tuo merkittäviä terveyshyötyjä.

Tavoite: ~7000 askelta päivässä on monelle saavutettavissa ja tuo suurimman osan hyödyistä, mutta jokainen lisäaskel tämän jälkeenkin kasvattaa hyötyjä.

Artikkeli: Ding, Ding et al. Daily steps and health outcomes in adults: a systematic review and dose-response meta-analysis. The Lancet Public Health, Volume 10, Issue 8, e668 – e681. doi: 10.1016/S2468-2667(25)00164-1.

Kirjoittaja: LT, kardiologian erikoislääkäri Jarkko Heiskanen

TUTKIMUS: MAASTOHIIHTÄJILLÄ MERKITTÄVÄSTI ENEMMÄN VIRUSPERÄISIÄ HENGITYSTIEINFEKTIOITA

Tuoreen tutkimuksen mukaan maastohiihtäjät sairastuvat virusperäisiin hengitystieinfektioihin merkittävästi useammin kuin normaalisti liikkuvat aikuiset. Kansainväliset kilpailut ja matkustaminen sekä yleiset flunssavirukset, kuten rinovirukset ja kausiluonteiset koronavirukset, ovat keskeisiä sairastumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa seurattiin 24 maastohiihtäjää, 22 suunnistajaa ja 32 normaalisti liikkuvaa aikuista vuoden ajan.

Huippu-urheilijoiden arjessa on useita riskitekijöitä, jotka voivat lisätä heidän alttiuttaan sairastua virusten aiheuttamaan hengitystieinfektioon eli flunssaan. Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että voimakas fyysinen rasitus voi aiheuttaa hetkellisiä muutoksia elimistön puolustusjärjestelmässä, mutta tämän yhteyttä infektioalttiuteen ei ole osoitettu. Onkin esitetty, että arjen ihmiskontaktit matkustaessa ja joukkueolosuhteissa olisivat keskeisin infektioalttiutta lisäävä tekijä. Pitkien seurantatutkimusten ja taudinaiheuttajien testauksen puutteen takia huippu-urheilijan hengitystieinfektiot ovat edelleen heikosti tunnettu aihe urheilulääketieteessä.

12 kuukauden seurantatutkimus

Tuoreessa tutkimuksessa seurattiin 24 kansainvälisen tason maastohiihtäjää ja 22 kansainvälisen tason suunnistajaa sekä 32 normaalisti liikkuvaa aikuista vuoden ajan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä on hengitystieinfektioiden ilmaantuvuus huippu-urheilijoilla, mitkä virukset infektioita aiheuttavat ja eroaako ilmaantuvuus ja taudinkuva eri ryhmissä. Nenänielunäytteitä kerättiin sekä oirenäytteinä hengitystieinfektio-oireiden alkaessa että oireettomina kuukausinäytteinä jokaisen kuukauden alussa. Oireita seurattiin päivittäin oirepäiväkirjalla. Tutkittavat raportoivat lisäksi tutkimuksen aikana kansainväliset lentomatkansa ja kilpailunsa. Aineistonkeräys toteutettiin 1.9.2019–31.8.2020 välisenä aikana. Tutkimus toteutettiin Huippu-urheilu instituutti KIHUn, Paavo Nurmi -keskuksen, Jyväskylän yliopiston ja Turun yliopiston yhteistyönä.

Keskeiset tulokset

  • Maastohiihtäjillä havaittiin vuoden aikana merkittävästi enemmän hengitystieinfektioita (keskimäärin 3,39 tapausta/hkl/v) kuin verrokkiryhmässä (2,11 tapausta/hkl/v).
  • COVID-19-pandemiaa edeltävänä ns. normaalina aikana (ennen koronarajoitustoimia) hengitystieinfektioiden vuosittainen ilmaantuvuus oli 5,3 hiihtäjillä, 3,9 suunnistajilla ja 3,3 verrokkiryhmällä.
  • Suunnistajilla hengitystieinfektiot olivat lyhyempiä ja lievempiä kuin verrokeilla.
  • Kansainväliset lennot ja kilpailuihin osallistuminen lisäsivät merkittävästi maastohiihtäjien riskiä sairastua hengitystieinfektioon.
  • Yleisimmät havaitut virukset olivat tavallisimmat flunssaa aiheuttavat virukset, rinovirukset (54,1 %) ja kausiluonteiset koronavirukset (21,6 %).
  • COVID-19-pandemian aikaiset rajoitustoimet vähensivät merkittävästi hengitystieinfektioiden esiintyvyyttä kaikissa ryhmissä.

Johtopäätökset

Tutkimuksessa havaittiin, että maastohiihtäjillä on suurempi riski sairastua virusperäisiin hengitystieinfektioihin kuin normaalisti liikkuvilla henkilöillä. Urheilijoiden hengitystieinfektiot ovat kuitenkin usein lieviä ja kestoltaan lyhyitä. Maastohiihtäjät matkustavat ja kilpailevat paljon talviaikaan, jolloin viruksia esiintyy yhteiskunnassa eniten. Tämä saattaa selittää maastohiihtäjien runsaampaa flunssien esiintyvyyttä. COVID-19-pandemian aikana havaittu tartuntojen voimakas väheneminen korostaa infektioiden ennaltaehkäisymenetelmien mahdollisuuksia urheilijan terveiden kilpa- ja harjoituspäivien lisäämisessä.

– Tutkimuksemme on maailmanlaajuisesti ensimmäinen, jossa seurataan huippu-urheilijoita riittävän pitkään, tunnistaen taudinaiheuttajat oireiden taustalla ja verraten tuloksia normaalisti liikkuviin aikuisiin ihmisiin. Työmme lisää ymmärrystä urheilijan yleisimmästä sairaudesta, flunssasta, ja lisää näin mahdollisuuksiamme vahvistaa urheilijan terveyttä ja suorituskykyä, toteaa KIHUn ja Suomen Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen.

Julkaisutiedot:

Raakel Luoto, Vesa Laatikainen-Raussi, Katja E. Mjøsund, Maarit Valtonen, Matti Uhari, Johanna K. Ihalainen, Tytti Vuorinen, Antti Hakanen, Matti Waris, Olli J. Heinonen, Olli Ruuskanen. Viral acute respiratory illnesses in elite athletes: A 12-month controlled follow-up study. PLOS One 2.6.2025. Luettavissa: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0322283