MITEN HAVAITA YLIKUORMITUS?

Mitä jos suorituskyky ei tunnu kehittyvän kovasta nousujohteisesta harjoittelusta huolimatta? Jos tunnistat seuraavia merkkejä, voi kyse olla ylikuormituksesta (tai alipalautumisesta).

  • Suorituskyky on laskenut (tai tasaantunut) ja siihen yhdistyy selkeä maksimisykkeen (ja maksimilaktaatin) lasku
  • Leposyke ja sykevälivaihtelu voivat poiketa selkeästi normaalitasosta
  • Rasituksen sietokyky on heikentynyt
  • Esiintyy uniongelmia
  • Ilmenee toistuvia infektioita ja/tai rasitusvammoja
  • Mieliala on laskenut
  • Olotila on väsynyt ja treeni-into vähentynyt
  • Naisilla voi olla kuukautishäiriöitä

Ylikuormituksen (tai alipalautumisen) merkkejä havaittaessa kannattaa ensin selvittää mahdolliset taustalla olevat syyt. Näin voidaan puuttua ongelman juurisyihin ja ehkäistä niitä jatkossa. On myös hyvä varmistaa lääkärin tapaamisella ja verikokein, ettei taustalla ole sairauksia. Tilan parantamiseksi harjoittelua kannattaa keventää, pyrkiä vähentämään arjen kuormitusta ja stressiä sekä huolehtia riittävästä unesta ja energian sekä hiilihydraattien saannista. Ylikuormituksen kaltaisia oireita voi ilmetä myös suhteellisessa energiavajeessa.

On toki hyvä huomioida, että joskus lyhytaikainen suorituskyvyn lasku on suunnitellun tehostetun harjoitusjakson reaktio. Tehostettua harjoitusjaksoa tulisi seurata selkeämpi harjoittelun kevennys, jolloin suorituskyky paranee.

Jos kiinnostuit aiheesta, lue lisää Terve Urheilija -sivustolta.

Kirjoittajat:
Kimmo Lajunen, Liikuntafysiologi
Riina Orrela, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri
Harri Helajärvi, Lääketieteen tohtori, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri

 

MAKSIMAALINEN HAPENOTTOKYKY ON SUURIN KESTÄVYYSSUORITUSKYKYÄ MÄÄRITTÄVÄ TEKIJÄ ERITASOISILLA KESTÄVYYSLIIKKUJILLA

Laktaattikynnysten nopeuden/tehon on havaittu olevan vahvasti yhteydessä tasatehoiseen kestävyyssuorituskykyyn. Laktaattikynnysten nopeus/teho puolestaan määrittyvät maksimaalisen hapenottokyvyn, suorituksen taloudellisuuden ja kynnysten suhteellisen hapenkulutuksen perusteella.

Tuore tutkimus tarkasteli, missä määrin nämä kolme tekijää selittävät laktaattikynnysten nopeutta/tehoa 495 juoksijan ja 393 pyöräilijän aineistossa. Tutkittavat jaettiin laktaattikynnysten perusteella kolmeen tasoryhmään maksimaalisen hapenottokyvyn, suorituksen taloudellisuuden ja kynnysten suhteellisen hapenkulutuksen erojen selvittämiseksi ryhmien välillä. Tutkittavat olivat eritasoisia kestävyyskuntoilijoita ja -urheilijoita, aina maailman luokan huippu-urheilijoihin asti.

Maksimaalinen hapenottokyky selitti 65-76 %, suorituksen taloudellisuus 20-24 % ja kynnysten suhteellinen hapenkulutus 4-11 % laktaattikynnysten nopeudesta/tehosta. Maksimaalinen hapenottokyky erosi merkitsevästi kaikkien kolmen tasoryhmän välillä, suorituksen taloudellisuus parhaimman ja heikoimman tasoryhmän välillä, mutta kynnysten suhteellisessa hapenkulutuksessa ei havaittu eroa tasoryhmien välillä.

Eritasoisten liikkujien aineistossa maksimaalinen hapenottokyky näyttäisi siis olevan vahvasti kestävyyssuorituskykyä määrittävä tekijä. Suunnilleen samantasoisia urheilijoita vertailtaessa tilanne on erilainen ja yksilötasolla sama suorituskyky voidaan saavuttaa hyvin erilaisilla ominaisuuksilla.

Artikkeli: Mougin L., Bailey S.J., Jones A.M. ym. 35 Years of Joyner’s Endurance Performance Model: Assessing the Contribution of Physiological Determinants of Performance Proxies in 888 Individuals from Recreational to World Class. Sports Medicine (Auckland) 2026-05. doi: 10.1007/s40279-026-02439-y

Kirjoittajat:
Liikuntafysiologi Kimmo Lajunen ja LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi

LAPSUUSIÄN YLIPAINOON KANNATTAA PUUTTUA AJOISSA

Lapsuusiän painoindeksin (BMI) on todettu heijastelevan myöhemmän iän kehonpainoa. Lapsuuden ylipaino ja lihavuus ovat puolestaan yhteydessä myös mm. metabolisen oireyhtymän, tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien suurempaan riskiin myöhemmällä iällä.

Hollantilaistutkimus seurasi vv. 2002-2006 syntyneiden 3528 lasten painonkehitystä eri ikäluokittain Lapsilta dokumentoitiin ensinnäkin raskausikään suhteutettu BMI syntymähetkellä ja myöhemmin sukupuolen ja iän mukaan korjattu BMI toistuvasti, 2. ja 20. ikävuosien välillä.

Ylipainoisista, tai lihavista, lapsista 2, 6, 10 ja 14 vuoden iässä oli vastaavasti 32.6%, 54.0%, 57.4% ja 70.3% ylipainoisia noin 18 vuoden iässä. Kun eri ikäisten, ylimpään kolmannekseen kuuluvien lasten BMI-kehitystä verrattiin, vain 2-6-vuotiaiden painonpudotuksella oli yhteys nuoruusiän alempaan painoindeksiin.

Jos siis halutaan optimoida ja kääntää lapsuuden painoindeksin huono kehitys, tämän tutkimuksen mukaan paras ajankohta on ennen 6 vuoden ikää.

Viite: de Groot JM, Felix JF, Gaillard R. ym. Childhood body mass index trajectories and risk of overweight and obesity in young adulthood: a population-based prospective cohort study. Eur J Pediatr 2026;185:427. doi: 10.1007/s00431-026-07080-5

Kirjoittaja: LT Harri Helajärvi

KESÄN 2026 AUKIOLOAJAT

Kesällä toimipisteemme ovat suljettuina juhannusaattona pe 19.6. ja kesä-heinäkuun ajan seuraavasti:
  • Caribian toimipiste suljettuna 22.6.-26.7.2026
  • yliopiston toimipiste suljettuna 29.6.-2.8.2026
Lomien aikana voit varata kuntotestiajan verkossa tai jättää yhteydenottopyynnön kotisivujen lomakkeen kautta, niin palaamme sinulle asiaan heti lomien jälkeen!
 
☀️ Ihanaa ja rentouttavaa kesää! ☀️

PAREMPI LIHASKUNTO IÄKKÄÄNÄ VOI ENNUSTAA PIDEMPÄÄ IKÄÄ

Tuore tutkimus (LaMonte et al. 2026) seurasi 5 472 yli 63-vuotiasta yhdysvaltalaista naista (keski-ikä 78,7 v) keskimäärin 8,4 vuoden ajan. Tutkijat halusivat selvittää, kuinka voimakkaasti yksinkertaiset lihasvoimatestit ennustavat kuolleisuutta – ja ennustavatko ne sitä myös aerobisesta liikunnasta riippumatta.
 
Mittaukset olivat yksinkertaiset: käden puristusvoima ja viisi tuolista nousua peräkkäin ilman käsien apua. Liikunta-aktiivisuus mitattiin kiihtyvyysmittarilla 7 vrk ajan.
 
Tulokset (per 1 keskihajonnan muutos):
  • +7 kg puristusvoimaa → 13–15 % pienempi kuolemanriski perusmallissa (HR 0,85), 12 % pienempi täysin vakioidussa mallissa (HR 0,88)
  • −6 s tuolitestissä → 9 % pienempi riski perusmallissa, mutta vakionnin jälkeen vaikutus laski 2–4 %:iin eikä ollut tilastollisesti merkitsevä
  • Puristusvoiman yhteys säilyi, kun mukaan otettiin ikä, BMI, sairaudet, tupakointi, liikunta-aktiivisuus, paikallaanoloaika ja CRP
  • Lihasvoima suojasi myös naisia, jotka eivät täyttäneet aerobisia liikuntasuosituksia
  • Yhteys oli johdonmukainen iästä, etnisyydestä ja painoindeksistä riippumatta
Tutkimus vahvistaa nykyaikaista käsitystä siitä, että ikäihmisten voimaharjoittelu on erittäin suotavaa ja kannattavaa. Myös UKK-instituutin liikuntasuositukset painottavat 18–64-vuotiaiden suosituksia enemmän lihasvoimaa ja tasapainoa, joilla on vaikutusta erityisesti arjessa selviytymiseen, liikkumiskykyyn sekä esimerkiksi kaatumisten ehkäisyyn.
Artikkeli: JAMA Network Open. 2026;9(2):e2559367. doi:10.1001/jamanetworkopen.2025.59367
Kirjoittaja: LT, kardiologian erikoislääkäri Jarkko Heiskanen

AVOIMET TASOTESTIT 3.6.2026

Tasotesti sopii juoksun harrastajille, jotka ovat kiinnostuneita harjoittelunsa tehostamisesta. Tasotestissä toteutetaan juoksuradalla 6-8 x 800-1000m nousevatehoinen suoritus ja jokaiselta vedolta mitataan vauhti, syke ja veren laktaattipitoisuus.

Testistä saat kirjallisen palautteen, joka kertoo kestävyyskunnon tason, syke- ja vauhtialueet sekä kestävyyden osa-alueiden tasapainon. Nämä tiedot yhdessä palautteen harjoitteluvinkkien kanssa auttavat sinua harjoittelemaan fiksummin.

Seuraava avoin tasotesti järjestetään ke 3.6.2026 Jäkärlän Urheilupuistossa (Merovinkikatu 4, 20460 Turku).

Ryhmät:
Klo 16.30: Hitaammat juoksijat (puolimaraton yli 2 t, 10 km yli 55 min tai Cooper alle 2600 m)
Klo 17.45: Nopeammat juoksijat (puolimaraton alle 2 t, 10 km alle 55 min tai Cooper yli 2600 m)

Hinta: 119 €/hlö

Ilmoittautuminen varauskalenterin kautta.

Varaudu ulkojuoksuun sopivalla vaatetuksella ja halutessasi juomapullolla. Testin hinta on 119€/hlö ja maksun voi suorittaa varauksen yhteydessä varauskalenterin kautta tai testin yhteydessä maksukortilla tai liikuntaetuuksien mobiilimaksulla (Smartum/ePassi).

KESTÄVYYSLUENTOSARJA – SAATAVILLA NYT TALLENTEINA!

Haluatko ymmärtää kestävyysharjoittelua paremmin, kehittää harjoitteluasi tai syventää valmennusosaamistasi?

Keväällä 2026 järjestetty suosittu kestävyysluentosarja on nyt saatavilla tallenteina. Luentosarja on suunnattu niin kestävyyslajien harrastajille kuin valmentajille, jotka haluavat perustaa harjoittelunsa tutkittuun tietoon – käytännönläheisesti esitettynä.

 Mitä saat:

  • 5 asiantuntijaluentoa kestävyysharjoittelun keskeisistä teemoista (tutustu aiheisiin alempana)
  • selkeät ja käytännönläheiset ohjeet harjoitteluun
  • uusinta tietoa harjoittelun suunnittelun tueksi
  • huippu-urheilijan näkökulman harjoitteluun

Kenelle?

  • kestävyyslajien harrastajille
  • valmentajille
  • personal trainereille

Hinta: 59 €/koko luentosarja

👉 Osta luentosarja tästä linkistä ja saat linkit tallenteisiin sähköpostilla varausvahvistuksen yhteydessä.

Luentoaiheet:

1. Harjoitusalueet ja miksi niillä on väliä (Kimmo Lajunen)
Harjoitusalueiden määrittäminen kuntotestistä, alueiden hyödyntäminen kestävyysharjoittelussa sekä näiden merkitys harjoittelun tuottavuudelle.

2. Kestävyysharrastajan voimaharjoittelu: Miksi ja miten (Kimmo Lajunen)
Voimaharjoittelun merkitys kestävyyssuorituskyvyn näkökulmasta. Miten kestävyysharjoittelijan kannattaa käytännössä toteuttaa voimaharjoittelua.

3. Peruskestävyys: Mitä se on ja miten sitä tulisi harjoittaa (Pekka Matomäki)
Mitä matalatehoinen peruskestävyysharjoittelu on, miten sitä voi toteuttaa ja vaikuttaako se suorituskykyyn.

4. Kovatehoinen harjoittelu: Mitä siitä nykyään tiedetään (Pekka Matomäki)
Vauhti- ja maksimikestävyysharjoittelun toteutukset ja vaikutukset uusimpien tietojen valossa, erilaiset tavoitteet ja ominaisuudet huomioiden sekä kovatehoisen harjoittelun ohjelmointi.

5. Kestävyysharjoittelun hyvät käytännöt huippu-urheilijan näkökulmasta (Eero Heinonen)
Suomen parhaimpiin kestävyysjuoksijoihin lukeutuva Eero Heinonen kertoo toimiviksi havaitsemistaan kokemuksista kestävyysharjoittelussa käyttäen esimerkkinä valmistautumistaan Valencian maantiekympin ennätysjuoksuunsa.

👉 Osta luentosarja tästä linkistä ja saat linkit tallenteisiin sähköpostilla varausvahvistuksen yhteydessä.

Tallenteet ovat katsottavissa joustavasti omassa aikataulussa 30.6.2027 saakka.

MUISTA ÄITIÄ 10.5. ❤️

Jos haluat tietää todellisen kestävyyden määritelmän, kysy äidiltä. Tai tuo äiti kuntotestiin!
Meiltä saat ostettua lahjakortin joko tiettyyn palveluun tai arvolahjakortin (50-200 €) kätevästi suoraan verkosta.
Sopisiko äidille esimerkiksi…

STARTTI-testi – Tämä testi sopii erinomaisesti liikuntaa aloittavalle äidille, joka haluaa saada tietoa lähtötasosta ja motivoitua liikkumaan itselle sopivalla tavalla sekä teholla. Testi sisältää alkukyselyn ja –mittaukset, kestävyyskunnon submaksimaalisen testin pyöräillen sekä suullisen ja kirjallisen testipalautteen.
AKTIIVI-testi – Tämä testi sopii jo aktiiviselle äidille, joka haluaa tietää tarkemmat sykerajat kestävyysharjoitteluun ja on valmis astumaan seuraavalle tasolle. Testi sisältää alkukyselyn ja –mittaukset, maksimaalisen kestävyyskunnon mittauksen laktaattimäärityksin (pyörällä/juosten) sekä suullisen ja kirjallisen testipalautteen.

Mikäli haluat antaa lahjaksi perinteisen painetun lahjakortin, laitathan viestiä WhatsAppiin tai soita 045-7833 7535 – järjestyy kyllä 🙂 Sovitaan lahjakortin nouto Caribian tai yliopiston toimipisteeseen, nouto viimeistään pe 8.5. klo 15 mennessä.
💟 Ihanaa äitienpäivää! Äidin kanssa treenaaminen on enemmän kuin liikuntaa. Se on laatuaikaa 💟

KUINKA NUORUUDEN JA KESKI-IÄN LIIKKUMINEN HEIJASTUU TYÖURAN LOPPUUN?

Suomalainen Liikuntaharrastuksen seurantatutkimus mittasi vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta (LTPA) pitkittäisasetelmassa yli 2 300 henkilöltä 45 vuoden ajan. Vaikutus säilyy vuosikymmeniä: Tutkimus osoitti, että korkeampi elinikäinen vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus ennusti vahvasti parempaa työkykyä (WAI) 55–64-vuotiaana.
 
Kaikissa kolmessa elämänvaiheessa (10–19 v, 35–44 v ja 55–64 v) mitattu aktiivisuus rakensi tätä kokonaishyötyä tilastollisesti merkitsevästi. Liikunnan merkitys työkyvyn selittäjänä kasvoi iän myötä: vahvin ennustearvo saatiin myöhäisaikuisuuden liikunnasta, toiseksi vahvin keski-iän ja kolmanneksi vahvin nuoruuden aktiivisuudesta. 55–64 -vuotiaiden ryhmässä WHO:n liikuntasuositusten täyttäminen korreloi erinomaisen työkyvyn kanssa selkeästi:
👉 Aktiiviset (150–300 min keskiraskasta tai 75–150 min raskasta liikuntaa viikossa): 67 % suurempi todennäköisyys erinomaiseen työkykyyn (OR 1.67) inaktiivisiin verrattuna.
👉 Erittäin aktiiviset (>300 min keskiraskasta tai >150 min raskasta liikuntaa viikossa): Yli kaksinkertainen todennäköisyys erinomaiseen työkykyyn (OR 2.18)
 
Tulokset pysyivät muuttumattomina, vaikka mallissa huomioitiin sukupuoli, koulutustaso ja työn fyysinen kuormittavuus. Työpaikalla koettu fyysinen rasitus ei siis kompensoi vapaa-ajan liikunnan puutetta. Koko aikuisiän kestänyt liikkumattomuus on merkittävä ja konkreettinen riski työkyvyn menettämiselle ennen eläkeikää. Optimaalisin tulos rakentuu silloin, kun nuorena luotu pohja yhdistetään säännölliseen harjoitteluun läpi elämän.
Artikkeli: Laakso P, Ortega FB, Tolvanen A, et al. Br J Sports Med 2026; 60:583–589, doi: 10.1136/bjsports-2025-110339
Kirjoittaja: LT, kardiologian erikoisläääkäri Jarkko Heiskanen

PÄÄSIÄISEN POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT 2026

Olemme pääsiäisen vietossa ja molemmat toimipisteemme ovat suljettuina pe-ma 3.-6.4.2026.

Sähköinen ajanvarauskalenteri palvelee 24/7 ja voit jättää yhteydenottopyynnön myös kotisivujen lomakkeella.

Iloista pääsiäisen aikaa!