Väsymyksen sietokyvyn on todettu olevan pitkäkestoista kestävyyssuorituskykyä määrittävä tekijä maksimaalisen hapenottokyvyn, kynnysten suhteellisen tason sekä suorituksen taloudellisuuden ohella. Väsymyksen sietokykyä tarkastellaan tyypillisesti maksimaalisen lyhytkestoisen (1-20min) suorituskyvyn muutoksina pitkäkestoisen rasituksen jälkeen sekä hapen-/energiankulutuksen muutoksena pitkäkestoisen rasituksen aikana.

Tuore tutkimus tarkasteli harjoitelleiden mies- ja naispyöräilijöiden eroja väsymyksen sietokyvyssä. 16 mies- (VO2peak keskimäärin 58 ml/kg/min) ja 16 naispyöräilijää (VO2peak keskimäärin 51 ml/kg/min) suorittivat ensimmäisellä tutkimuskäynnillä nousevatehoisen, maksimaalisen polkupyöräergometritestin. Toisella tutkimuskäynnillä he polkivat 90 minuuttia 110% teholla ensimmäisen ventilaatiokynnyksen tehosta (vauhtikestävyysalueella), jonka jälkeen uudestaan nousevatehoisen, maksimaalisen polkupyöräergometritestin. Lisäksi ennen ja jälkeen 90 minuutin pyöräilyä tutkittavat suorittivat maksimaalisen polvenojennustestin.

Nousevatehoisessa polkupyöräergometritestissä määritetyt ensimmäisen ja toisen ventilaatiokynnyksen teho heikkenivät miehillä naisia enemmän 90 minuutin pyöräilyn jälkeen (-16% vs. -2% ja -13% vs. -6%, vastaavasti). Korkein testissä saavutettu teho ja hapenkulutus sen sijaan heikkenevät miehillä ja naisilla samassa suhteessa, eikä maksimaalisen polvenojennusvoiman muutoksissa havaittu miesten ja naisten välillä eroa. 90 minuutin pyöräilyn aikana syke, hapenkulutus ja energiankulutus nousivat miehillä naisia enemmän.

Näiden tulosten valossa tutkijat päättelivät naisten väsymyksen sietokyvyn olevan miehiä parempi. He arvioivat, että miesten 90 minuutin pyöräilyn jälkeiset heikentyneet kynnystehot johtuivat suuremmasta hapen- ja energiankulutuksen noususta suhteessa pyöräilytehoon. Eron syyksi tutkijat pohtivat muun muassa sukupuolten välistä eroa lihassolujakaumassa ja hiilihydraattien käytössä. Tulosten perusteella naiset voisivat mahdollisesti ohjelmoida pitkäkestoisen harjoittelun ja kilpailujen vauhdinjaon käytännössä hieman eri lailla kuin miehet.

Artikkeli: Pastorio E et al. Sex Differences in Durability Following Heavy Intensity Cycling Exercise in Trained Athletes. Scand J Med & Sci in Sports 2026-04, 36 (4). doi: 10.1111/sms.70273

Kirjoittajat: Liikuntafysiologi Kimmo Lajunen ja LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi

Onko isänpäivälahja vielä hakusessa? Yllätä isä, pappa tai puoliso lahjalla, joka kannustaa pitämään huolta omasta hyvinvoinnista!

🎁 PNK:n sähköiset arvolahjakortit (50-200 €) ovat saatavilla helposti verkosta 24/7.

Lahjakortti on voimassa 12 kk ostopäivästä.

Laajasta palveluvalikoimastamme löytyy vaihtoehtoja niin liikuntaa aloittelevalle kuin aktiivisesti liikkuvallekin isälle. Kuntotesti antaa arvokasta tietoa kunnosta ja auttaa löytämään oikean suunnan liikkumiseen.

🎉 Isänpäiväkampanja 9.-22.11.2026:

Kampanjan aikana lahjakortin saaja saa -10 % kaikista kuntotesteistä ja lisäpalveluista käyttämällä sähköisessä varauskalenterissa kampanjakoodia: ISIKUNTOON

Kampanjakoodin voi hyödyntää testiajan varaamiseen 9.-22.11.2026 ja se koskee Startti-, Aktiivi- ja Pro-kuntotestejä sekä näiden lisäpalveluja. Lahjakortilla voi maksaa jo palvelun varausvaiheessa verkossa tai paikan päällä testiin saapuessa (lahjakortti esitettävä mobiilissa).

Myös perinteiset painetut lahjakortit saatavilla Caribian toimipisteestämme, ota yhteyttä soittamalla 045 783 11203.

Onnea isät! Pysytään liikkeessä 💙

Ferritiinistä puhutaan paljon rautavarastojen mittarina, mutta myös transferriini kuvastaa rautavarastoja. Usein ferritiini-arvoja tulkitaan sellaisenaan ja unohdetaan, että ylipaino ja lihavuus lisäävät matalatasoista tulehdusta kasvattaen raudantarvetta, mutta samalla ferritiini-arvoja nostae –  riittävästä tai riittämättömästä raudansaannista huolimatta. Myös runsas liikunta lisää raudantarvetta, joten aktiiviliikkujan raudan riittävästä saannista täytyy huolehtia.

Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella (38 tutkimusta) selvitettiin ravitsemuksen vaikutusta lihavien henkilöiden rautametaboliaan ja -varastoarvoihin vertailemalla 1) välimeren ruokavalion, 2) ketogeenisen dieetin mukaan ja 3) aikarajoitteisesti syövien veriarvoja.

Välimeren ruokavalio näyttää tarjoavan parhaan suojan raudan kannalta. Sitä tukevat ravitsemuksen tulehdusta vähentävä profiili (omega-3-rasvahapot, polyfenolit ja C-vitamiini) sekä monipuoliset raudanlähteet.

Ketogeeninen dieetti näyttää olevan raudan kannalta riskialtteinta, koska se saattaa vähentää raudan imeytymistä ohutsuolesta ja tarjoaa yksipuolisemman raudanlähteen.

Aikarajoitteinen syömisen vaikutus vaikuttaa hieman monimutkaisemmalta, sillä se saattaa muokata rautametaboliaa nostamalla veren transferriini- ja vähentämällä ferritiini-tasoja, vaikkakin normaaliarvojen rajoissa.

On hyvä muistaa, että jo pelkkä painonpudotus parantaa kehon rautatasapainoa esim. vähentämällä rasvakudoksen aiheuttamaa kehon matala-asteista tulehdusta. Sitä laskee myös säännöllinen liikunta.

Artikkeli: La Vignera S, Condorelli L. Effects of the Mediterranean Diet, Ketogenic Diet and Intermittent Fasting on Iron Metabolism and Iron Deficiency Risk in Obesity: A systematic Literature Review. Nutrients 2026; 18(16):2681. doi: 10.3390/nu18162681

Kirjoittaja: LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi

Tutkimus lyhyesti:

• Mitä tutkittiin: ennustaako kestävyyskunnon (VO₂max) muutos ajan mittaan sydän- ja verisuonitautien riskiä ja kuolleisuutta – riippumatta siitä, millä tasolla kunto oli alun perin.
• Aineisto: 11 530 brittiaikuista (40–73 v), UK Biobank -kohortti.
• Menetelmä: kunto mitattiin kahdesti submaksimaalisella polkupyöräergometritestillä, keskimäärin 4,3 vuoden välein. Muutos laskettiin vuositasolle (mL/kg/min/vuosi).
• Seuranta: mediaani 14 vuotta; 921 uutta sydäntapahtumaa ja 119 sydänkuolemaa.
• Vakioinnit: lähtökunto, ikä, sukupuoli, koulutus, elintavat (tupakointi, alkoholi, ruokavalio), liikunta-aktiivisuus, painoindeksin muutos ja geneettinen alttius (polygeeninen riskipisteytys).
• Tärkein viesti: jo noin 1 mL/kg/min vuosittainen parannus kestävyyskunnossa riittää pienentämään sydänriskiä – lähtötasosta riippumatta – ja vastaava kunnon lasku kasvattaa riskiä samassa suhteessa.

Keskeiset luvut

Hyöty ei riippunut siitä, kuinka hyvässä kunnossa henkilö oli alussa. Yhteys oli lähes suoraviivainen koko jakauman yli: mitä enemmän kunto parani, sitä pienempi riski. Vastaavasti kunnon heikkeneminen lisäsi riskiä yhtä johdonmukaisesti kuin paraneminen vähensi sitä. Yhteys säilyi, vaikka liikunnan määrä otettiin analyysissa huomioon.

Tutkimuksessa havaitun kokoluokan parannus on saavutettavissa tavallisella, säännöllisellä liikunnalla – esimerkiksi noin 150 minuutilla reipasta kestävyysliikuntaa viikossa. Tutkijat ehdottavat kunnon mittaamista säännöllisesti vakaassa tilanteessa 2–4 vuoden välein, riskiryhmissä jopa 6–12 kuukauden välein.

Tutkimuksen rajoitteet

Maksimihapenottokyky arvioitiin submaksimaalisella testillä eikä mitattu suoraan, mikä todennäköisesti pikemminkin laimentaa kuin liioittelee todellista yhteyttä. Tutkimuksesta suljettiin pois henkilöt, joilla oli sydän- ja verisuonisairaus jo ennen toista kuntomittausta, sekä tapahtumat kahden ensimmäisen seurantavuoden ajalta. Kohortti oli pääosin valkoista brittiväestöä, joten tulosten yleistettävyys muihin väestöihin on epävarmempaa. Kyseessä on havainnoiva tutkimus, joten syy-seuraussuhdetta ei voida todistaa aukottomasti.

Artikkeli: López–Bueno  R et al. Longitudinal changes of cardiorespiratory fitness are associated with cardiovascular disease and mortality: evidence from the UK Biobank. Eur J Prev Cardiol 2026 Aug 17:zwag383. doi: 10.1093/eurjpc/zwag383.

Kirjoittaja: LT, kardiologian erikoislääkäri, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Jarkko Heiskanen

Juoksetko paljon, mutta salitreeni tuntuu edelleen vähän vieraalta?

Kestävyysjuoksija ei tarvitse kuntosalilla pelkästään tukitreeniä. Oikein toteutettu maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelu voivat olla tärkeä osa juoksijan suorituskyvyn kehittämistä.

Järjestämme Juoksijan lihasvoima  -workshopin vol 2 torstaina 10.9.2026 Mehiläinen Turku Yliopistonkatu tiloissa, tervetuloa!

Haluatko varmuutta kestävyysjuoksua tukevaan maksimi- ja nopeusvoimaharjoitteluun? Workshopissa opit, mitkä voimaliikkeet ja liikeradat tukevat juoksua ja auttavat sinua kehittämään voimatasojasi. Fysioterapeutin luento ja ohjattu saliharjoitus antavat selkeät työkalut harjoittelun tueksi. Saat myös harjoitusohjelman omatoimiseen salitreeniin.

Aika: To 10.9.2026 klo 17-18.30
Paikka: Mehiläinen Turku Yliopistokatu (Yliopistonkatu 19 A)
Hinta: 39 €/hlö (sis. kirjallisen treeniohjelman)

Ohjelma:

klo 17-17.30 Fysioterapeutti Matias Niemisen (Mehiläinen) luento: Voimaa vai ylivoimaa? Kestävyysjuoksijan maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelun perusteet.
klo 17.30-18.30 Ohjattu kuntosaliharjoittelu (liikunnanohjaajat Sini Kokkala ja Roosa Latvaniemi)

Mukaan mahtuu vain 15 osallistujaa, varaa paikkasi pikimmiten kalenterista!
(Valitse Varaa aika –> Ryhmätunnille ilmoittautuminen –> Caribian toimipiste –> Juoksijan lihasvoima -workshop vol 2)

Lisätiedot ja kyselyt:
Sini Kokkala, sini.kokkala@utu.fi tai 045 7833 7535.

Yhteistyössä: