TUTKIMUS: MAASTOHIIHTÄJILLÄ MERKITTÄVÄSTI ENEMMÄN VIRUSPERÄISIÄ HENGITYSTIEINFEKTIOITA

Tuoreen tutkimuksen mukaan maastohiihtäjät sairastuvat virusperäisiin hengitystieinfektioihin merkittävästi useammin kuin normaalisti liikkuvat aikuiset. Kansainväliset kilpailut ja matkustaminen sekä yleiset flunssavirukset, kuten rinovirukset ja kausiluonteiset koronavirukset, ovat keskeisiä sairastumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa seurattiin 24 maastohiihtäjää, 22 suunnistajaa ja 32 normaalisti liikkuvaa aikuista vuoden ajan.

Huippu-urheilijoiden arjessa on useita riskitekijöitä, jotka voivat lisätä heidän alttiuttaan sairastua virusten aiheuttamaan hengitystieinfektioon eli flunssaan. Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että voimakas fyysinen rasitus voi aiheuttaa hetkellisiä muutoksia elimistön puolustusjärjestelmässä, mutta tämän yhteyttä infektioalttiuteen ei ole osoitettu. Onkin esitetty, että arjen ihmiskontaktit matkustaessa ja joukkueolosuhteissa olisivat keskeisin infektioalttiutta lisäävä tekijä. Pitkien seurantatutkimusten ja taudinaiheuttajien testauksen puutteen takia huippu-urheilijan hengitystieinfektiot ovat edelleen heikosti tunnettu aihe urheilulääketieteessä.

12 kuukauden seurantatutkimus

Tuoreessa tutkimuksessa seurattiin 24 kansainvälisen tason maastohiihtäjää ja 22 kansainvälisen tason suunnistajaa sekä 32 normaalisti liikkuvaa aikuista vuoden ajan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä on hengitystieinfektioiden ilmaantuvuus huippu-urheilijoilla, mitkä virukset infektioita aiheuttavat ja eroaako ilmaantuvuus ja taudinkuva eri ryhmissä. Nenänielunäytteitä kerättiin sekä oirenäytteinä hengitystieinfektio-oireiden alkaessa että oireettomina kuukausinäytteinä jokaisen kuukauden alussa. Oireita seurattiin päivittäin oirepäiväkirjalla. Tutkittavat raportoivat lisäksi tutkimuksen aikana kansainväliset lentomatkansa ja kilpailunsa. Aineistonkeräys toteutettiin 1.9.2019–31.8.2020 välisenä aikana. Tutkimus toteutettiin Huippu-urheilu instituutti KIHUn, Paavo Nurmi -keskuksen, Jyväskylän yliopiston ja Turun yliopiston yhteistyönä.

Keskeiset tulokset

  • Maastohiihtäjillä havaittiin vuoden aikana merkittävästi enemmän hengitystieinfektioita (keskimäärin 3,39 tapausta/hkl/v) kuin verrokkiryhmässä (2,11 tapausta/hkl/v).
  • COVID-19-pandemiaa edeltävänä ns. normaalina aikana (ennen koronarajoitustoimia) hengitystieinfektioiden vuosittainen ilmaantuvuus oli 5,3 hiihtäjillä, 3,9 suunnistajilla ja 3,3 verrokkiryhmällä.
  • Suunnistajilla hengitystieinfektiot olivat lyhyempiä ja lievempiä kuin verrokeilla.
  • Kansainväliset lennot ja kilpailuihin osallistuminen lisäsivät merkittävästi maastohiihtäjien riskiä sairastua hengitystieinfektioon.
  • Yleisimmät havaitut virukset olivat tavallisimmat flunssaa aiheuttavat virukset, rinovirukset (54,1 %) ja kausiluonteiset koronavirukset (21,6 %).
  • COVID-19-pandemian aikaiset rajoitustoimet vähensivät merkittävästi hengitystieinfektioiden esiintyvyyttä kaikissa ryhmissä.

Johtopäätökset

Tutkimuksessa havaittiin, että maastohiihtäjillä on suurempi riski sairastua virusperäisiin hengitystieinfektioihin kuin normaalisti liikkuvilla henkilöillä. Urheilijoiden hengitystieinfektiot ovat kuitenkin usein lieviä ja kestoltaan lyhyitä. Maastohiihtäjät matkustavat ja kilpailevat paljon talviaikaan, jolloin viruksia esiintyy yhteiskunnassa eniten. Tämä saattaa selittää maastohiihtäjien runsaampaa flunssien esiintyvyyttä. COVID-19-pandemian aikana havaittu tartuntojen voimakas väheneminen korostaa infektioiden ennaltaehkäisymenetelmien mahdollisuuksia urheilijan terveiden kilpa- ja harjoituspäivien lisäämisessä.

– Tutkimuksemme on maailmanlaajuisesti ensimmäinen, jossa seurataan huippu-urheilijoita riittävän pitkään, tunnistaen taudinaiheuttajat oireiden taustalla ja verraten tuloksia normaalisti liikkuviin aikuisiin ihmisiin. Työmme lisää ymmärrystä urheilijan yleisimmästä sairaudesta, flunssasta, ja lisää näin mahdollisuuksiamme vahvistaa urheilijan terveyttä ja suorituskykyä, toteaa KIHUn ja Suomen Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen.

Julkaisutiedot:

Raakel Luoto, Vesa Laatikainen-Raussi, Katja E. Mjøsund, Maarit Valtonen, Matti Uhari, Johanna K. Ihalainen, Tytti Vuorinen, Antti Hakanen, Matti Waris, Olli J. Heinonen, Olli Ruuskanen. Viral acute respiratory illnesses in elite athletes: A 12-month controlled follow-up study. PLOS One 2.6.2025. Luettavissa: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0322283

SÄÄNNÖLLINEN LIIKUNTA JA HYVÄ UNI TUKEVAT PAINONHALLINTAA IKÄÄNTYESSÄ

Kehonpainolla on taipumusta nousta iän mukana. Liikunnan ja unen merkitystä painon kehitykseen selvitettiin USA:laisen NHANES-aineiston analyysillä, jossa seurattiin 10891 yli 60-vuotiasta henkilöä (55% naisia) vuosien 2007-2018 ajan.
Sekä suosituksiin nähden riittämättömästi liikkuvilla, ainoastaan viikonloppuisin aktiivisilla että säännöllisesti liikkuvilla oli alempi painoindeksi (BMI) kuin fyysisesti inaktiivisilla (β = -0.75, luottamusväli (CI)= -1.27 – -0.23 ja β = -1.08, CI= -1.88 – -0.28 ja β= -1.58, CI= -2.02 – -1.14, vastaavasti). Suurimman hyödyn saavat säännöllisesti liikkuvat.
 
Tutkimushenkilöillä, joilla oli univaikeuksia, oli korkeampi BMI kuin niillä, joilla vaikeuksia ei ollut (β = 0.39, CI= 0.02 – 0.75), mutta niillä nukkumisvaikeuksista kärsivillä, jotka liikkuivat säännöllisesti, BMI pysyi matalampana (β = -0.56, CI= -1.05 – -0.07). Fyysisesti inaktiivisten ja suosituksiin nähden riittämättömästi liikkuvilla oli riittävästi suositusten mukaan liikkuviin verrattuna korkeamman BMI:n riski siitä huolimatta oliko heillä uniongelmia tai ei.
Ikääntyessä hyvään painonhallintaan vaikuttavat ravitsemuksen lisäksi siis myös muut elintavat: kannattaa pysyä fyysisesti aktiivisena, mutta myös säännöllinen ja riittävä uni on tärkeää. Unirytmin häiriintyminen vaikuttaa painoon eri tavoin, mm. huonontamalla sokeri- ja muuta aineenvaihduntaa sekä hormonitasapainoa. Säännöllinen liikunta taas parantaa unta ja heikentää kohonneen BMI:n negatiivisia vaikutuksia uneen esim. nostamalla kehon lämpötilaa, lisäämällä energiankulutusta, parantamalla rasvojen hajotusta ja stimuloimalla endorfiinien eritystä.
Liiku ja nuku säännöllisesti iän karttuessakin, niin pidät painostasi – ja itsestäsi –parempaa huolta!
 
Artikkeli: Hou X et al. Association between physical activity, trouble sleeping, and obesity among older Americans: a cross-sectional study based on NHANES data from 2007 to 2018. BMC Geriatr 25, 165 (2025). doi: 10.1186/s12877-025-05832-w
 
Kirjoittaja: LT Harri Helajärvi