KUINKA NUORUUDEN JA KESKI-IÄN LIIKKUMINEN HEIJASTUU TYÖURAN LOPPUUN?

Suomalainen Liikuntaharrastuksen seurantatutkimus mittasi vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta (LTPA) pitkittäisasetelmassa yli 2 300 henkilöltä 45 vuoden ajan. Vaikutus säilyy vuosikymmeniä: Tutkimus osoitti, että korkeampi elinikäinen vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus ennusti vahvasti parempaa työkykyä (WAI) 55–64-vuotiaana.

Kaikissa kolmessa elämänvaiheessa (10–19 v, 35–44 v ja 55–64 v) mitattu aktiivisuus rakensi tätä kokonaishyötyä tilastollisesti merkitsevästi. Liikunnan merkitys työkyvyn selittäjänä kasvoi iän myötä: vahvin ennustearvo saatiin myöhäisaikuisuuden liikunnasta, toiseksi vahvin keski-iän ja kolmanneksi vahvin nuoruuden aktiivisuudesta. 55–64 -vuotiaiden ryhmässä WHO:n liikuntasuositusten täyttäminen korreloi erinomaisen työkyvyn kanssa selkeästi:

👉 Aktiiviset (150–300 min keskiraskasta tai 75–150 min raskasta liikuntaa viikossa): 67 % suurempi todennäköisyys erinomaiseen työkykyyn (OR 1.67) inaktiivisiin verrattuna.

👉 Erittäin aktiiviset (>300 min keskiraskasta tai >150 min raskasta liikuntaa viikossa): Yli kaksinkertainen todennäköisyys erinomaiseen työkykyyn (OR 2.18)