TUTKIMUSTIISTAI: KESTÄVYYSHARJOITTELUN OHJELMOINTI FYSIOLOGISIIN KYNNYKSIIN POHJAUTUEN NOSTAA HAPENOTTOKYVYN KEHITYKSEN TODENNÄKÖISYYTTÄ

Kestävyysharjoittelun tehoa määritetään tyypillisesti suhteessa maksimiarvoihin (esim. harjoittelu tietyllä prosenttiosuudella suhteessa maksimisykkeeseen tai maksimaaliseen hapenottokykyyn).

Alkuvuodesta julkaistussa meta-analyysissä (1544 tutkittavaa 42 tutkimuksessa) vertailtiin fysiologisiin kynnyksiin (esim. laktaatti- ja ventilaatiokynnykset) ja maksimiarvoihin perustuvaa harjoittelua. Tarkastelussa oli kaksi erilaista aineistoa:
1) Kontrolloidut tutkimukset, joissa yksi ryhmä harjoitteli kynnystehojen perusteella, toinen maksimiarvoihin suhteutetulla teholla (harjoitusmäärä vakioitu näiden ryhmien välillä) ja kolmas ryhmä ei harjoitellut lainkaan.
2) Ei-kontrolloidut tutkimukset, joissa oli yksi tai useampia kynnystehojen ja/tai maksimiarvojen perusteella harjoittelevia ryhmiä.

Kontrolloitujen tutkimusten osalta kynnystehojen perusteella harjoittelu kehitti maksimaalista hapenottokykyä enemmän kuin maksimiarvoihin pohjautuva harjoittelu (4,1 vs. 1,8 ml/kg/min) ja huomattavasti suuremmalla osalla tutkittavista (64 vs. 16 %) maksimaalinen hapenottokyky kehittyi pienintä merkitsevää muutosta (3,5 ml/kg/min) enemmän.

Ei-kontrolloiduissa tutkimuksissa havaittiin vastaavan kaltainen, vaikkakin pienempi, ero ryhmien välillä maksimaalisen hapenottokyvyn kehittymisessä (4,4 vs. 3,4 ml/kg/min) ja niiden tutkittavien osuudessa, jotka ylittivät pienimmän merkitsevän muutoksen rajan (60 vs. 47 %).

Fysiologisiin kynnysarvoihin perustuva harjoittelu vaikuttaisi siis kehittävän maksimaalista hapenottokykyä tehokkaammin ja todennäköisemmin kuin harjoittelu tietyllä suhteellisella tasolla maksimikapasiteettiin verrattuna. Tutkijat pohtivat tämän johtuvan siitä, että harjoittelu tietyllä suhteellisella tasolla verrattuna maksimiin voi olla osalle liian kevyttä tuottamaan riittävää harjoitusärsykettä.

Artikkeli: Meyler SJR et al. Changes in Cardiorespiratory Fitness Following Exercise Training Prescribed Relative to Traditional Intensity Anchors and Physiological Thresholds: A Systematic Review with Meta‑analysis of Individual Participant Data. Sports Medicine 2025; 55: 301–323. doi: 10.1007/s40279-024-02125-x

Kirjoittajat: Liikuntafysiologi Kimmo Lajunen, LT Harri Helajärvi